Huonot uutiset heijastuvat usein talousodotuksiin, mutta odotukset voivat myös kertoa talouden tulevista käänteistä, sanoo Finnveran kesäekonomisti Jaakko Rahko. Pk-yritysbarometrit vuosilta 2013‒2022 kertovat, että yritysten kyselyissä kertomat suhdanneodotukset ovat ennakoineet oikein toteutunutta bkt-kehitystä. Nyt nähdyt hintojen korotukset ennakoitiin barometrissa jo keväällä.
Odotukset hintojen muutoksesta vaihtelevat toimialoittain.
- Kaupan, palvelujen ja rakentamisen aloilla hintojen nousua odottaa nyt useampi yritys, eli näillä toimialoilla yritykset arvioivat joutuvansa lähitulevaisuudessa kustannusten kattamiseksi nostamaan lopputuotteidensa hintoja, mikä tuntuu jatkossa enemmän esimerkiksi kuluttajien lompakossa.
- Logistiikka, terveyspalvelut ja teollisuus puolestaan ovat toistaiseksi matalammissa lukemissa. Tämä kertoo siitä, että näillä aloilla korkeammat hinnat eivät välity yhtä suoraan kuluttajille. Teollisuuden lopputuotteita ostavat muut yrittäjät, kuten kaupat ja rakennusyritykset, jotka puolestaan ottavat kohonneet kustannukset huomioon omien palveluidensa hinnoissa. Hintojen nousu välittyy kuluttajille teollisuudesta siis viiveellä.
– Huomattavaa on, että viimeisin Pk-yritysbarometrin kysely toteutettiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mikä on johtanut energian kallistumiseen. Niinpä esimerkiksi logistiikka-alan odotukset tulevat mitä luultavimmin nousemaan rajusti seuraavassa kyselyssä, arvioi Jaakko Rahko.
Nousseet kustannukset ajavat yrityksiä taloudellisesti ahtaalle ja talouden taantumaan
Hintaodotusten nousu on haitallista taloudelle, sillä inflaatiota nostaa raaka-aineiden hintojen lisäksi aikaisemmat odotukset inflaatiosta. EKP on ollut nykyisessä kriisissä varsin hidas hillitsemään odotusten nousemista. Heinäkuun alussa tehty 0,50 prosenttiyksikön ohjauskorkojen nosto sekä valtionlainojen korkoerojen tasaamiseen tarkoitettu väline, TPI, pyrkivät estämään inflaatio-odotusten karkaamista. Vaarana on, että suuri nosto aiheuttaa jo epävakaassa taloudellisessa tilanteessa taantuman.
– Mahdollinen taantuma saattaisi tuoda inflaatio-odotuksia tehokkaasti alaspäin, mutta olisi tietenkin talouden kehitykselle ei-toivottu käänne, joka tarkoittaisi bkt:n pienentymistä ja työttömyyden kasvua. Nykyisellään näyttää siltä, että edessä on taantuma, mutta kuinka pitkä ja syvä, sitä on vaikea arvioida, Rahko sanoo.
Tunnelmat matalat, investoinnit laskussa
Rahko on analysoinut kymmenen vuoden ajalta Pk-yritysbarometrien tuloksia ja verrannut niitä toteutuneisiin bkt-lukuihin. Kyselytulokset edustavat yritysten arviota talouden kehityksestä seuraavan puolen vuoden aikana. Koska tuotanto ja odotukset liikkuvat saman suuntaisesti, voidaan tulkita, että yritysten odotukset ennakoivat lähitulevaisuuden talouskehitystä.
Yritykset muodostavat odotukset markkinatiedon perusteella ja esimerkiksi kokemuksistaan raaka-aineiden ja tuotantokustannusten hintakehityksestä.
– Markkinat eivät valehtele. Yritykset perustavat odotuksensa moniin lähteisiin, joista suuri painoarvo varmasti on esimerkiksi keskuspankkien toimilla. Korot vaikuttavat yritysten rahoituksen saantiin. Siksi EKP:n korkopäätös on merkittävä viesti jokaiselle yritykselle.
Kevään barometrissa valtaosa yrityksistä odotti investointien laskevan, mitä nyt nähty korkotason nousu jarruttaa entisestään. Huolestuttavaa on, että investointien taso oli Suomessa entuudestaan varsin alhainen finanssi- ja eurokriisien jäljiltä.
Odotukset yritysten kannattavuudesta olivat 2022 alussa positiivisia, mutta nyt nekin ovat laskussa ja lähellä nollaa. Nousseet kustannukset puolestaan ajavat yrityksiä taloudellisesti ahtaalle.
– Investointien pienentyminen laskee talouden kasvua, koska se rajoittaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Kannattavuuden aleneminen puolestaan uhkaa ajaa yrityksiä konkurssiin pidemmällä aikavälillä. Toivottavaa on, että epävarmuudesta huolimatta yritykset uskaltaisivat tehdä investointeja ja hakea kasvua. Näin yritykset parantavat asemiaan tilanteeseen, jolloin talous jälleen kääntyy nousuun, Rahko sanoo.
