Toimintaympäristön synkkenemisestä huolimatta finanssisektorin vakavaraisuus säilyi viime vuonna vahvana. Vaikka pankkien yritys- ja kotitalousasiakkaiden luottoriskit kohosivat, olivat Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot kuitenkin edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Myös vakuutussektorilla vakavaraisuus säilyi hyvänä, vaikka heikkenikin hieman. Työeläkesektorilla osakesijoitusten määrän kasvu lähes puoleen sijoitusallokaatiosta heikensi stressikestävyyttä, joka kuitenkin säilyi kohtalaisella tasolla. Talouskehitykseen ja geopoliittiseen tilanteeseen liittyy edelleen merkittäviä riskejä ja haavoittuvuuksia, joilta suojaavat valvottavien vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta ja varautuminen.
Suomen finanssisektorin toimintaympäristö heikkeni vuoden 2023 loppupuolella, kun Suomen talous painui taantumaan. Heikon suhdannekehityksen seurauksena konkurssit, työttömyys ja lomautukset ovat kasvaneet, samalla kun kuluttajien luottamus ja yritysten suhdannenäkymät ovat säilyneet heikkoina. Lisäksi asuntojen hintojen lasku on jatkunut ja liikekiinteistöjen kauppavolyymit pienentyneet. Työttömyyden ennustetaan nousevan tänä vuonna, minkä lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan tilanteen ennakoidaan säilyvän vaikeana. Heikosta talouskehityksestä huolimatta osakekurssit nousivat vuoden 2023 lopulla, kun rahoitusmarkkinoilla virisi odotus keskuspankkien ohjauskorkojen laskusta ja korot laskivat velkakirjamarkkinoilla. Talousennusteiden mukaan Suomen talous supistuu vuonna 2024, mutta palautuu sen jälkeen kasvu-uralle.
– Finanssisektorin toimintaympäristön suurimmat uhkakuvat liittyvät talouden kehitykseen ja geopoliittiseen ympäristöön. Tämän vuoksi Finanssivalvonta keskittyykin tänä vuonna valvonnassaan toimijoiden riskinkestävyyteen muuttuvassa toimintaympäristössä, muun muassa valvottavien operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä valvottavien hallinnon luotettavuuteen. Kuten viime vuosina on huomattu, vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta sekä varautuminen suojaavat maailman myrskyiltä, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui ja liiketulos kasvoi merkittävästi – luottoriskien kasvu jatkunut kiinteistö- ja rakennussektorilla
Pankkisektorin vakavaraisuus parani vahvan tuloskehityksen ansiosta ja pysyi eurooppalaista keskitasoa vahvempana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli joulukuun lopussa 18,3 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 22,1 % (12/2022: 20,6 %). Pankkisektorin liiketulos oli merkittävästi edellisvuotta parempi korkokatteen vahvan kasvun ansiosta, tosin korkokatteen nousu taittui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Korkokatteen kasvua jarruttivat rahoituskustannusten nousu sekä vaimea luotonkysyntä.
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan kasvoivat loppuvuonna 2023 sekä yritys- että kotitalousluotoissa. Luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät myös pankkien yritys- ja kotitalousluottoasiakkaiden kohonneista luottoriskeistä. Erityisesti kiinteistö- ja rakennussektorilla luottoriskiltään kohonneiden luottojen osuudet jatkoivat kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.
Suomalaispankkien likviditeettitilanne on vakaa ja pankkisektorin maksuvalmius parani loppuvuonna 2023. Suomen pankkisektorin keskimääräistä korkeampi riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit mahdollisille markkinahäiriöille. Merkittävästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle noussut korkotaso on kasvattanut kotimaisten pankkien markkina- ja talletusvarainhankinnan kustannuksia.
Työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi lähes ennallaan
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste säilyi lähes ennallaan 126,7 % (12/2022 127,0 %), kun sijoitustuotot (5,9 %) ylsivät lähes vastuuvelan tuottovaatimuksen tasolle (6,0 %). Vakavaraisuuspääoma kasvoi miljardilla eurolla 33,7 mrd. euroon. Sijoitusvarallisuuden arvoa kasvatti osakkeiden ja korkosijoitusten positiivinen tuottokehitys. Kiinteistösijoitusten tuotto jäi selvästi negatiiviseksi.
Osakesijoitusten määrä sijoitusallokaatiossa kasvoi 49,7 prosenttiin (12/2022: 47,3 %). Epälikvidien sijoituskohteiden kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastosijoitusten suhteellisen osuuden kasvu pysähtyi ja niiden osuus sijoitusallokaatiossa väheni. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema heikkeni kasvaneen riskinoton takia. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakeshokkeja vastaan on heikentynyt viime vuosina, mutta on edelleen kohtuullisella tasolla.
Työeläkesektorin palkkasumman kasvu jatkui, mutta hitaammin kuin eläkemaksujen kasvu, ja suunnan ennustetaan jatkuvan samanlaisena myös tulevina vuosina. Palkkasummaan perustuvien vakuutusmaksujen ja eläkemaksujen välinen erotus sekä hoitokulut pystytään silti todennäköisesti lähivuosina kattamaan pääosin sijoitusomaisuudesta saatavilla kassavirroilla.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus heikkeni vuoden lopussa
Henkivakuutussektorin varavaraisuussuhde laski vuoden takaisesta ja oli 235,0 % (12/2022: 256,9 %). Oma varallisuus laski huomattavasti vuoden viimeisellä neljänneksellä, koska korkotason nopea lasku kasvatti vastuuvelan määrää. Vakavaraisuuspääomavaatimus säilyi hyvistä sijoitustuotoista huolimatta lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna, koska riskillisempien sijoitusten osuus laski.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot olivat 6,2 % eli hyvällä tasolla vuonna 2023 (1–12/2022: -10,0 %). Suurin osa tuotoista saatiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sekä korko- että osakesijoituksilla oli selvästi positiivinen tuotto, mutta kiinteistösijoitustuotot jäivät negatiivisiksi ja olivat -4,9 %.
Vakuutusmaksutulo kasvoi hieman vuoden takaisesta. Maksutuloa kasvatti erityisesti yritysasiakkaiden kapitalisaatiosopimusten kasvu. Maksetut korvaukset puolestaan laskivat hieman säästöhenkivakuutusten korvausten laskun seurauksena.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni, mutta pysyi hyvänä
Vuoden 2023 lopussa vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli 270,1 % (12/2022: 301,6 %). Vakavaraisuutta heikensi osakkeiden markkinahintojen noususta johtunut vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu. Vuoden viimeisellä neljänneksellä myös korkotason laskusta johtunut pitkäaikaisten vastuiden arvon nousu ja omasta varallisuudesta vähennetyt ennakoidut voitonjaot vähensivät omaa varallisuutta ja heikensivät vakavaraisuutta.
Sijoitustuotot olivat 5,7 % (1–12/2022: -7,1 %). Osake- ja korkosijoitusten tuotot nousivat vuoden lopussa ja olivat positiiviset, mutta kiinteistösijoitukset tuottivat tappiota. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta heikensivät liikekulujen ja korvauskulujen kasvu. Eniten kasvoivat sairausvakuutuksen maksetut korvaukset.
