Suhtautuminen lakkoihin jakaa kansaa
Uutiset

EVA: Suhtautuminen lakkoihin jakaa kansaa – enemmistö asettaisi poliittisten lakkojen kestolle rajan

Suomalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia välttämättöminä, 42 prosenttia ei pidä. Puoluekanta määrittää vahvasti suhtautumista lakkoihin ja uudistuksiin, selviää EVAn kevään 2024 Arvo ja asennetutkimuksesta.

EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2024.

Suomalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistusten toteuttamista maamme talouden kannalta välttämättömänä, vaikka ne tekevät kipeää. Hieman pienempi osuus (42 %) ei pidä uudistusten toteuttamista välttämättömänä, selviää kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta, jonka vastaukset kerättiin 13.–21. maaliskuuta 2024.

Päähallituspuolueiden ja vasemmistopuolueiden kannattajien näkemykset asiaan eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kokoomuksen kannattajista 92 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 82 prosenttia tukee hallituksen uudistuksia. Enemmistöt vasemmistoliiton (94 %), SDP:n (84 %) ja vihreiden (79 %) kannattajista eivät pidä hallituksen työmarkkinauudistuksia Suomen talouden kannalta välttämättöminä.

Enemmistö Liike Nytin (79 %) ja keskustan (56 %) kannattajista tukee hallituksen uudistuksia. RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjien näkemykset jakaantuvat, mutta molemmissa ryhmissä suurempi osuus kannattaa uudistuksia kuin ei kannata.

“Poliittisten näkemysten polarisoituminen oikeisto- ja vasemmistoryhmiin on näkynyt viime vuosien Arvo- ja asennetutkimuksissa. Nyt tämä kehitys tiivistyy jyrkäksi vastakkainasetteluksi hallituksen työmarkkinauudistusten konkretisoituessa ja vastustuksen ilmentyessä laajana poliittisena lakkoiluna”, kommentoi EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen tuloksia.

Valmius rajoittaa lakkoja on kasvanut

Nyt 41 prosenttia suomalaisista arvioi, että suurta haittaa ulkopuolisille aiheuttavat lakot pitäisi voida kieltää kokonaan. Suurempi osa (46 %) ei kieltäisi suurtakaan haittaa aiheuttavia lakkoja. Suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämistä kannattavien osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä.

“Yli 10 prosenttiyksikön muutokset yhden vuoden aikana suomalaisten asenteissa ovat melko harvinaisia. Suurin muutos on tapahtunut perussuomalaisten äänestäjien kohdalla. Kun vielä vuosi sitten 37 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä olisi ollut valmiita kieltämään kokonaan lakot, joista aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille, nyt 70 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä ajattelee näin”, toteaa Sami Metelinen.

Kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin nyt ensi kertaa, mihin suomalaiset laittaisivat poliittisen lakkoilun rajat. Suomalaisista 17 prosenttia on sitä mieltä, että työajalla ei pidä protestoida lainkaan. 27 prosentin mielestä lakkojen kestoa ei pidä rajoittaa lainkaan.

62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että poliittisille lakoille pitäisi asettaa lakon keston suhteen ainakin jonkinlaiset rajat. Enemmistö (56 %) on myös sitä mieltä, että tuon rajan pitäisi olla melko lyhyt, korkeintaan kahdesta kolmeen vuorokautta. Orpon hallituksen esittämälle korkeintaan 24 tunnin kestolle löytyy Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa 42 prosentin kannatus.

“Nyt saatujen kyselytulosten valossa voidaan tulkita, että kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät odottavat hallituksen vievän uudistuksensa loppuun saakka punavihreiden puolueiden kannattajien halutessa torpata ne. Keskusta näyttäytyy oppositiossa poikkeuksena, koska sen äänestäjien enemmistö kallistuu lakkojen rajoittamisen kannalle”, summaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.