Tällä hetkellä Duunitorilla on avoimia etätyöpaikkoja lukuisilta eri toimialoilta aina terveydenhuollosta it-alalle. Kaikissa töissä paikkariippumattomuus ei ole mahdollista, mutta jos se luonnistuu, asiasta kannattaa ehdottomasti viestiä hakijoille.
Uutiset

Etätyö on lisääntynyt rakettimaisesti, eikä huuma hyydy – näillä aloilla eniten kasvua

Etätyö on selkeä kilpailuvaltti työnantajalle ja voi auttaa osaajapulan taklaamisessa. Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin data näyttää, miten etätyömahdollisuuden sisältävien työpaikkailmoitusten määrä on lähes nelinkertaistunut koronakriisiä edeltävästä ajasta.

  • Vielä vuonna 2018 etätyömahdollisuuden sisälsi vain noin 1,5 prosenttia Duunitorin työpaikkailmoituksista. Vuonna 2022 vastaava luku oli 6 prosenttia ja vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla lähes 7 prosenttia.
  • Etätyöpaikkojen määrä nousi jo ennen koronakriisiä, ja pandemia vauhditti kehitystä entisestään. Vuonna 2022 etätyömahdollisuuden sisälsi yli 44 000 työpaikkailmoitusta, kun vuonna 2018 niitä oli vajaat 6 000, vuonna 2019 yli 12 000, vuonna 2020 yli 18 000 ja vuonna 2021 yli 32 000.
  • Tänä vuonna työpaikkailmoitusten yleinen määrä on laskenut talouden epävarmuuden vuoksi, mutta etätyöhuuma ei hyydy: etätyöilmoitusten määrä näyttää nousevan määrällisesti samalle tasolle kuin viime vuonna. 
  • Tällä hetkellä Duunitorilla on yli 1 700 avointa etätyöilmoitusta. Näet reaaliaikaisen määrän ja avoimet paikat linkistä.
  • Osassa näistä työtehtävistä työ tapahtuu kokonaan ja osassa osittain etänä eli hybridityönä.
  • Työpaikkoja on todellisuudessa enemmän kuin työpaikkailmoituksia, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea kymmeniä tai jopa satoja työntekijöitä.

Aluekehitykseen erikoistunut konsulttitoimisto MDI analysoi Duunitorin etätyödataa osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Paikkariippumaton arvonluonti (PAALI) -hanketta. Hankkeen loppuraportin voit lukea täältä.

Eri toimialoista etätyöpaikkailmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina eniten asiantuntijatöissä ja konsultoinnissa, myynnin ja kaupan alalla sekä julkisen sektorin ja järjestöjen töissä.

Etätyöpaikat painottuvat Uudellemaalle ja kaupunkeihin, mutta niissä on myös eniten avoimien työpaikkojen tarjontaa ylipäätään. Ulkomailla sijaitsevien etätyömahdollisuuksien määrä kasvoi merkittävästi koronakriisin ensimmäisinä vuosina, mutta on laskenut viime vuodesta alkaen.

Etätyö auttaa osaajien houkuttelussa

PAALI-hankkeen tuloksista sekä Duunitorin kävijädatasta ja tutkimuksista käy ilmi, että uutta työtä harkitsevat osaajat pitävät etätyömahdollisuutta tärkeänä. Samaan aikaan moni työnantaja tuskailee vaikeiden rekrytointien kanssa, mutta ei silti ole  valmis joustamaan etätyökäytäntöjen suhteen.

”Kiinnostava havainto raportissa oli, että yllättävän harva työnantaja on hyödyntänyt työn paikkariippumattomuutta ratkaisuna työvoimapulaan. Osaajia haetaan edelleen kovin paikallisesti, vaikka työ sallisi pääasiallisen etätyöskentelyn”, kommentoi Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs

Hyrkäs on myös entinen työelämän tutkija, joka on väitellyt yrityskulttuurista.

”Etätyö on nyt mainio – ja melko vaivaton – valttikortti työnhakijoiden houkutteluun. Työnantaja, joka pystyy lupaamaan jotain konkreettista etätyöhön liittyen, saa selvää etumatkaa ehdokkaiden silmissä”, hän jatkaa.

Jos työtehtävässä on etätyömahdollisuus, siitä kannattaa siis ehdottomasti viestiä työnhakijoille työpaikkailmoituksessa ja muussa rekrytointimarkkinoinnissa.

Kyseessä ei ole nollasummapeli

Keskustelu etätyöstä käy kuumana koronakriisin jälkimainingeissa. Hyrkäs on havainnut siinä vahvaa vastakkainasettelua.

”Valitettavan usein etätyöstä ja läsnätyöstä puhutaan niin, että koitetaan perustella toisen paremmuutta. Tosiasiassa ne tukevat toisiaan: molemmissa pääsee lataamaan pattereita, joskin eri merkityksessä. Etätyössä saa rauhaa ja palautuu stressistä, kun taas läsnätyössä työyhteisö voimistuu ryhmänä. Olennaista on löytää sellainen tasapaino, jossa molempia tapahtuu riittävästi”, Hyrkäs sanoo.

”Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset hyvästä tasapainosta ovat edelleen melko kaukana toisistaan. Suomen hyväksi täytyy kuitenkin todeta, että keskustelun polarisoituminen ei ole täällä yhtä voimakasta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on nähty voimakkaita ukaaseja työnantajien puolelta.”