Vuonna 2022 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle pari kuukautta edellisvuotta aikaisemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,2-vuotiaana. Notkahdus johtui vanhuuseläkkeelle siirtyneiden suuresta määrästä.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen mukaan suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä laski ennakoidusti edellisvuodesta. Vuonna 2022 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,2 vuotta, laskua kaksi kymmenystä vuodesta 2021. Pudotus johtui erityisesti vanhuuseläkkeen aloittaneiden määrän kasvusta.
Ennen viime vuotta suomalaisia on jäänyt vanhuuseläkkeelle selvästi vähemmän kuin eläkeuudistusta edeltävänä aikana. Kun viime vuosina myös työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut vähemmän, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti.
– Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyneitä oli huomattavasti edellisvuosia enemmän, minkä seurauksena eläkkeellesiirtymisiän odote notkahti. Perustellusti voidaan kuitenkin odottaa pudotuksen jäävän väliaikaiseksi, ja eläkkeellesiirtymisiän palautuvan nousu-uralle. Merkittävä osasyy vanhuuseläkkeelle siirtyneiden suureen määrään oli loppuvuoden eläkeryntäys poikkeuksellisen indeksikehityksen houkuttelemana, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Eläkkeelle siirtyneitä 10 000 edellisvuotta enemmän
Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä oli 10 000 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Valtaosa lisäyksestä tuli varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, joita oli 54 000 henkilöä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi hienoiseen nousuun muutaman koronavuoden jälkeen. Uusia eläkkeitä alkoi 18 000 – kasvua pari prosenttia vuodesta 2021.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi ennätyksellisen monta henkilöä. Heitä ei kuitenkaan lueta eläkkeelle siirtyneisiin.
– Uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä räjähti viime vuonna. Eläkkeen valitsi 35 000 suomalaista poikkeuksellisen indeksikehityksen seurauksena. Määrä oli 2,5-kertainen normaalitasoon verrattuna, Kannisto kertoo.
Miesten ja naisten välillä on eroa
Viime vuonna 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,6 vuotta ja naisten 61,9 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut pieni, mutta muutamassa vuodessa ero on kasvanut 0,7 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi.
– Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä laskee heidän keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikäänsä, Kannisto toteaa.
Lisäksi naisvaltaisella julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jonkin verran alempi kuin yksityisellä sektorilla.
Odote kehittyy suunnitellusti
Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Vuoteen 2025 mennessä odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tavoite syntyi Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa vuonna 2009, ja se on sittemmin vahvistettu hallitusohjelmissa useaan kertaan.
Eläkkeellesiirtymisiän odotetta ovat nostaneet erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen. Myös vanhuuseläkeiän nostaminen on lykännyt eläkkeelle siirtymistä ja tulee sitä myöhentämään edelleen.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee lähivuosina
- Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
- Vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat vuonna 1959 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 3 kuukautta.
- Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä | Ikäluokan vanhimmille eläke voi alkaa |
| 1957 | 63 v 9 kk | 2020 |
| 1958 | 64 v | 2022 |
| 1959 | 64 v 3 kk | 2023 |
| 1960 | 64 v 6 kk | 2024 |
| 1961 | 64 v 9 kk | 2025 |
| 1962 | 65 v | 2027 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
- Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
- Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
- Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
