Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy. Suhdannetilanne heikkeni työmarkkinoilla roimasti maaliskuussa. “Aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, sanoo Appelqvist.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli puolestaan 60 000 enemmän.
”Yksittäisestä kehnosta tilastosta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta pahimmassa tapauksessa heikko suhdannetilanne on nyt leviämässä laajemmin työmarkkinoille”, arvioi Appelqvist.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille laski maaliskuussa 77,4 prosenttiin. Korkeimmillaan trendi oli vuoden 2022 lopussa, jolloin lukema oli 78,5 prosenttia.
Edelleen yleisemmin käytetty 15–64-vuotiaiden työllisyystrendi oli maaliskuussa 72,7 prosenttia. Trendilukema oli vuoden 2022 lopussa 74,2 prosenttia, eli siihen nähden laskua on tullut 1,5 prosenttiyksikköä.
Työttömyys nousi maaliskuussa selvästi. Työttömänä oli 254 000 henkeä eli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi nousi jyrkällä kulmakertoimella ja päätyi 8,1 prosenttiin.
Maaliskuussa myös naisten työttömyys kasvoi, vaikka aiempina kuukausina työllisyyden lasku on keskittynyt lähinnä rajatuille miesvaltaisille toimialoille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen.
”Työttömyyslukemat eivät ole vielä täysin katastrofaalisia, muttei niitä voi hyvinäkään pitää. Toistaiseksi työllisyyskehitys on ollut parempaa kuin talouden kasvulukujen perusteella olisi saattanut ennustaa, mutta kun työttömyysasteen trendi kipuaa yli kahdeksaan prosenttiin, aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, toteaa Appelqvist.
Uusia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin maaliskuussa 55 900 kappaletta. Viime vuoteen verrattuna laskua mitattiin 39 300 eli yli 41 prosenttia.
Appelqvistin mukaan osin työllisyyskehitys on myös heikompaa kuin päällepäin näyttää, sillä korkeahkoina pysyneitä työllisyysasteita on pönkittänyt erityisesti julkisen sektorin työllisyyden kasvu sekä jossain määrin osa-aikatyön yleistyminen.
“Julkisen sektorin työpaikoissa tai osa-aikatyössä ei ole periaatteessa mitään vikaa, mutta julkisen talouden rahoituksen kannalta olisi tärkeä saada työllisyyttä nousuun myös yksityisellä sektorilla ja täysiä työtunteja tekevillä. Muuten ei saada tarvittavaa nostetta talouden palkkasummaan ja verokertymään”, sanoo Appelqvist.
