Inflaatio kiihtyi heinäkuussa tilapäisesti ja kuluttajahinnat nousivat 6,5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Keskuskauppakamarin pääekonomisti kuitenkin muistuttaa, että asuntolainojen ja kulutusluottojen korot selittävät melkein puolet mitatusta inflaatiosta. Vauhdikkaimman inflaation aika on ohi, mutta romahtaneen ostovoiman umpeen kurominen tulee viemään pitkään. Optimistisimmat uskovat hintatason palaavan entiselleen, mutta pääekonomisti pitää sitä hyvin epätodennäköisenä.

Kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa 6,5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Inflaatio kiihtyi hieman kesäkuusta, jolloin hintatason nousuvauhti oli 6,3 prosenttia.

Vaikka inflaatio on hidastunut viime vuoden lopussa mitatusta huipusta, nähdään Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan edelleen poikkeuksellisen kovia lukuja.

”Tilastokeskuksen Suomessa mittaama inflaatiolukema johtaa kuitenkin juuri nyt jossain määrin harhaan yleisen hintatason muutoksen osalta, koska korkotason nousulla on siinä niin merkittävä rooli. Ollaan hieman nurinkurisessa tilanteessa, jossa asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousu selittää melkein puolet mitatusta inflaatiosta”, sanoo Appelqvist.

Inflaation kiihtyminen heinäkuussa on valitettava takaisku, mutta se ei Appelqvistin mukaan muuta isoa kuvaa siitä, että vauhdikkaimman inflaation aika on ohi. Todennäköisesti inflaatiolukemat tulevat maltillistumaan jo loppuvuodesta selvästi.

Romahtanut ostovoima elpymässä, mutta hintataso ei ole palautumassa entiselleen

Huolta liittyy silti edelleen siihen, kuinka nopeasti inflaatio palaa riittävän alhaiselle tasolle.
”Heinäkuussa nähtiin yhä kuukausitasolla hintojen melko vauhdikasta nousua monessa hyödykeryhmässä. Eli inflaatiota ei voi myöskään vielä julistaa kokonaan voitetuksi. Kun inflaatio kerran lähtee kunnolla liikkeelle, on sen pysäyttäminen hidasta”, Appelqvist toteaa.

Inflaation mittaamiseen liittyy kuitenkin erilaisia haasteita, jotka voivat helposti johtaa harhaan. Viime vuonna hintataso nousi poikkeuksellisen vauhdikkaasti, mikä heijastuu edelleen kuluvan vuoden inflaatiolukemiin.

”Tänä vuonnakin on nähty hintojen lisänousua, mutta se on itse asiassa ollut korkoja lukuun ottamatta melko maltillista. Todellinen kysymys ei siksi ole juuri nyt vuosi-inflaation lukema, vaan se onko taloudessa hintapaineita, jotka kertoisivat tulevasta kuluttajahintojen noususta. Jossain määrin hintapaineita on yhä, muttei niin paljon kuin kovista lukemista voisi päätellä”, sanoo Appelvist.

Esimerkiksi ruoka kallistui heinäkuussa edelleen vuositasolla yli 8 prosenttia, vaikka tosiasiassa ruuan hinta oli heinäkuussa jopa alempana kuin alkuvuodesta vaikkapa helmi- tai maaliskuussa. ”Kun inflaatio pikkuhiljaa hidastuu, niin huomio kiinnittyy ostovoiman elpymiseen. Palkat ovat kääntyneet nousuun, ja ostovoima on taas nosteessa, mutta saattaa kestää vielä pitkään ennen kuin viime vuonna toteutunut kotitalouksien ostovoiman romahdus kurotaan umpeen. Optimistisimmat uskovat siihen, että hintataso palaisi entiselleen, mutta tosielämässä näin ei yleensä käy”, Appelqvist sanoo.