Vientiyritysten lukumäärän kehitys on palautunut koronaa edeltävälle kasvu-uralle ja määrä on nyt jopa hieman korkeampi kuin vuonna 2019. Arviolta noin 24 000 työnantajayritystä tekee tällä hetkellä vientiä tai toimii muuten ulkomailla. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, johon vastasi yhteensä yli 1 000 yrittäjää ja yritysjohtajaa.
Vientiyritysten määrä on korkein mitä EK:n selvityksissä on mitattu ja ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2019 noin 1 000 yrityksellä ja on 3 000 yritystä suurempi kuin vuonna 2020. Varsinkin Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa kehitys on ollut myönteistä, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomessa Venäjän kaupan tyrehtyminen on aiheuttanut enemmän haasteita. Samaan aikaan viennin volyymien suhteen kehitys näyttää maltillisemmalta ja sen myönteinen suunta on kasvuhakuisten yritysten varassa.
– Näyttää siltä, että koronan myötä vientiyritysten määrässä tapahtunut notkahdus jäi hetkelliseksi. Koronan aikana tapahtunut digiloikka on myös madaltanut monien pienempien yritysten kynnystä tehdä ulkomaankauppaa eikä niukat resurssit tai maantieteellinen sijaintimme tai etäisyytemme tiettyihin kohdemarkkinoihin enää muodosta samanlaista estettä kaupankäynnille. Sen sijaan esimerkiksi erilaisten tuotantopanosten saatavuusongelmat, toimitusketjujen häiriöt ja hintojen nousu haastavat viennin positiivista kehitystä jatkossa, arvioi EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
Business Finlandin palveluja hyödyntäneet yritykset ovat melko tyytyväisiä saamaansa palveluun, joskin ne ovat tavoittaneet vain osan vientiyrityksistä.
Vienninedistämispalveluja edellisen kolmen vuoden aikana tunnisti käyttäneensä noin 25 prosenttia vientiyrityksistä (9 % kaikista työnantajista).
Innovaatiorahoitusta oli hyödyntänyt suurempi osuus eli noin 43 prosenttia vientiyrityksistä (26 % kaikista työnantajista).
Kriisit ovat kirittäneet pk-yritysten johtamista
Kriisit ja toimintaympäristön turbulenssi näkyvät yritysten johtamisessa. Noin 36 prosentilla yrityksistä on hallituksissaan ulkopuolisia jäseniä, omistajien muodostamia yrittäjyystiimejä esiintyy 31 prosentissa ja ulkopuolisista osaajista koostuvia neuvonantajatiimejä 15 prosentissa yrityksistä. Nämä yritykset arvioivat tiimien merkityksen lisääntyneen kriisien myötä. Tiimien merkitys korostuu etenkin kasvuhakuisissa yrityksissä.
– Keskisuurten Mittelstand-yritysten omistajat nousevat aineistossa esiin yrittäjinä, jotka hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tiimejä yritystensä omistamisessa, johtamisessa ja kehittämisessä. Näihin yrityksiin kannattaa siis kiinnittää huomiota, kun etsimme hyviä käytäntöjä, joista muutkin yritykset voisivat hyötyä matkallaan seuraavan sukupolven Mittelstandeiksi. Mittelstand-yrityksiä on vielä valitettavan vähän. Yritysten kasvaminen Mittelstand-kokoluokkaan edellyttää päättäjiltä muun muassa toimintaympäristön vakautta ja ennustettavuutta lisääviä toimenpiteitä, Huovinen sanoo.
Kustannusten nousu haastaa kannattavuuden
Yrittäjien omistajuus- ja kasvutavoitteissa on tapahtunut pieniä muutoksia aikaisempiin kyselyihin verrattuna. Kaikista pk-yrityksistä 49 prosenttia tavoittelee tällä hetkellä vähintään 10 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua (47 % vuonna 2021). Esimerkiksi hintojen nousun myötä kannattavuustilanne on tällä hetkellä haasteellinen monissa yrityksissä.
Kannattavuuden positiiviseen kehitykseen seuraavan vuoden aikana uskoi 35 prosenttia työnantajista, kun taas 28 prosenttia ennakoi sen heikentymistä.
Yrityskysely toteutettiin kesäkuussa 2022 ja siihen osallistui 1 048 työnantajayritystä. Aineiston analyyseissä hyödynnettiin päätoimialojen ja yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, jolloin tulokset ovat yleistettävissä suuntaa antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon.
