Asuntomarkkinat ovat Suomessa vilkkaan korona-ajan jälkeen hieman hiljentyneet. Hinnat ovat kuitenkin toistaiseksi nousseet maltillisesti. Muissa pohjoismaissa ennakoidaan asuntojen hintojen laskua. Danske Bankin pääekonomisti arvioi, että asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousee syksyllä liki 1,5 prosenttiin.
Tilanne asuntomarkkinoilla on Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan edelleen vakaa. Asuntovelalliset hoitavat tunnollisesti lainojaan, työttömyys ei näytä nousevan merkittävästi ja urbanisaatio jatkuu.
Hintojen odotetaan nousevan etenkin kasvukeskuksissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asuntojen hinnat nousivat huhtikuussa 3,2 prosenttia vuoden 2021 vastaavasta ajankohdasta ja 0,8 prosenttia maaliskuusta. Asuntojen hinnat nousevat Kuoppamäen arvion mukaan tänä ja ensi vuonna 1,0 prosenttia.
– Hintojen noususta huolimatta asuntokaupassa on myös hiljenemisen merkkejä. Toukokuussa kiinteistövälittäjien kautta tehtiin 13 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuosi sitten., Kuoppamäki sanoo.
Suomessa valmistuu tänä vuonna viime vuotta enemmän asuntoja, joten tarjonta paranee ainakin pienempien asuntojen osalta. Asuntotuotannon ennustetaan kuitenkin hiipuvan, koska epävarmuus kysynnän vahvuudesta on kohonnut ja rakennuskustannukset heikentävät uusien hankkeiden kannattavuutta.
Pohjoismaissa synkemmät näkymät
Ruotsissa korkea inflaatio ja nousevat korot ovat jo romahduttaneet asuntokaupan ja hidastaneet asuntorakentamista. Ruotsissa hintojen ennustetaan laskevan 6 prosenttia, mutta asuntojen hinnat pysyvät silti korkeammalla kuin ennen koronaa.
– Norjassa asuntojen hinnat ovat vielä pysyneet odotettua korkeammalla, osittain koska asuntojen tarjonta ei ole lisääntynyt ennakoidusti. Asuntojen hintojen ennustetaan nousevan Norjassa tänä vuonna 4 prosenttia, ensi vuodelle odotetaan sinnekin kuitenkin jo 1–2 prosentin laskua, Kuoppamäki sanoo.
Tanskassa korot ovat nousseet nopeammin, ja siellä asuntomarkkinoiden näkymät ovat tällä hetkellä hyvin epävarmat ja ennustettavuus heikko.
– Jos puoli vuotta sitten lainan sai 1,5 prosentin kiinteällä korolla, niin nyt korko on siellä noussut 4–5 prosenttiin, Kuoppamäki sanoo.
Korkosuojaus ja säästäminen kiinnostavat
Kuoppamäen mukaan EKP:n ennustettu rahapolitiikan kiristys nostaisi asuntolainojen yleisimmän viitekoron 12 kuukauden euriborin syksyllä liki 1,5 prosenttiin. Asuntolainojen korot pysyvät Suomessa tänä ja ensi vuonna kuitenkin melko matalina verrattuna inflaatioon tai ansiotason nousuun.
– Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä merkittävää todennäköisyyttä vielä suuremmalle korkojen nousulle ensi vuoden mittaan, joten asuntovelallisten kannattaa kuitenkin tarkastaa oman asuntolainansa suojaamistarve, Kuoppamäki sanoo.
Danske Bankin asiakaspalvelussa onkin näkynyt kuluttajien kiinnostus korkosuojaukseen. Kesäkuussa kysyntä on kasvanut 20–30 % viikkotasolla vaihdellen.
– Kuluttajia kiinnostaa tällä hetkellä kiinteä korko sekä korkoputki. Kiinnostusta on myös yhdistää erilaisia suojauksia vaihtuvakorkoisen rahoituksen kanssa, esimerkiksi ottamalla puolet rahoituksesta kiinteällä korolla, puolet sidottuna 12 kk:n euriboriin, kertoo Danske Bankin henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Sari Takala.
Takalan mukaan osa asiakkaista suojautuu lainahoitokulujen rinnalla tekemällä kuukausittaisen säästämissopimuksen, jolloin helpommin realisoitavista varoista voi tarvittaessa nostaa varoja yllättävissä tilanteissa.
– Muistutamme asiakkaille, että talouden hyvä suunnittelu ja suojautuminen kantaa läpi niin elämän, markkinoiden kuin taloudenkin muuttuvien tarpeiden – myös silloin kun asuntojen hinnoissa tapahtuu muutoksia tai lainakorot nousevat, Takala sanoo.
