Tapa, jolla Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoministeriöön, on vielä hahmottumatta. Päätöstä seuraa pitkä ja hankala prosessi, joka pahimmillaan rapauttaa yritysten saamat palvelut ja riskeeraa viennin kehityksen ja Suomen talouden kasvun.
Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä on päättänyt Business Finlandin ulkomaantoimintojen integroinnista ulkoasiainhallintoon. Ministeriöt tiedottivat asiasta tänään perjantaina 14. kesäkuuta.
Päätöstä perustellaan vienninedistämistoiminnan tehostamisella ja vaikuttavuuden parantamisella. Tapa, jolla Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoministeriöön, on vielä hahmottumatta. Toimeenpanoa varten nimitetään ulkopuolinen selvityshenkilö ja ministeriöiden yhteinen työryhmä. Päätöstä seuraa siis pitkä ja hankala prosessi, joka pahimmillaan rapauttaa palvelut ja riskeeraa viennin kehityksen ja Suomen talouden kasvun.
“Olemme pettyneitä päätökseen ja hämmentyneitä päätöksen perusteluista, sillä vienninedistämisen palvelumme saavat jatkuvasti asiakkailtamme paljon hyvää palautetta ja toimintaa on kehitetty tuloksekkaasti eteenpäin”, toteaa pääjohtaja Nina Kopola.
Business Finland perustettiin 2018 edistämään yhtenäistä polkua tutkimus- ja kehitysrahoituksen sekä vienti- ja kansainvälistysmahdollisuuksien välille. Innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen yhdistäminen on aiemmissa arvioinneissa nostettu erityiseksi haasteeksi suomalaisille yrityksille. Nyt tehty päätös uhkaa rapauttaa vuosien mittaan tehdyn kehitystyön tulokset. Business Finlandin keräämän yrityspalautteen perusteella tyytyväisyys vienninedistämisen palveluihin on ollut erinomaisella tasolla, keskimäärin 4,6/5.
SELVITYKSEN KUSTANNUSARVIOT OVAT RIITTÄMÄTTÖMIÄ
Selvitysprosessissa ei ole riittävästi arvioitu muutoksen kustannusvaikutuksia tai vaikutuksia yrityksille tarjottavan palvelun laatuun. Uudistuksessa on merkittävä riski, että se tulee olemaan veronmaksajille hyvin kallis ilman palveluiden parantumista tai tehostumista.
”Nykyisessä taloustilanteessa suomalaisten yritysten kasvun ja kilpailukyvyn turvaaminen pitäisi olla ensisijainen tavoite, jotta Suomen talous saadaan nousuun. Nyt on huono aika erittäin kalliille, monimutkaisille ja riskialttiille muutoksille, jotka vaikuttavat suoraan yritysten saamaan palvelun laatuun”, huomauttaa Kopola.
Vienninedistämisen kehittämistä ja roolien selkiyttämistä olisi mahdollista jatkaa myös nykyisten rakenteiden pohjalta. Tehtyjen selvitysten ja saatavilla olevan tiedon perusteella ulkomaantoimintojen integroinnista ulkoasiainhallintoon on vaikea tunnistaa käytännössä mitään hyötyjä asiakasarvon, kustannustehokkuuden, työntekijäkokemuksen tai toiminnan strategisen ketteryyden näkökulmista.
”Olemme kaikki olemassa Suomea ja suomalaisia yrityksiä varten, ja meidän pitää pystyä rakentavaan dialogiin kollegoidemme kanssa sekä ulkoministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä. Teemme kaikkemme, jotta asiakkaillemme suunnatut palvelut jatkuvat katkeamattomina”, kiteyttää Kopola.
