Autojen kysynnässä ei vielä näkyvissä käännettä parempaan
Autojen ensirekisteröintien määrä kasvaa tänä vuonna hieman viime vuoden ennätyksellisen heikoista lukemista, sillä autojen tuotantoa viime vuosina vaivannut komponenttipula on väistymässä ja kasvaneet tilauskannat purkautuvat kuluvan vuoden aikana. Koko Euroopan automarkkinasta odotetaan hieman viime vuotta parempaa. Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan jäävän Suomessa noin 85 000 henkilöautoon, mikä tarkoittaisi jo toista peräkkäistä alle 90 000 auton rekisteröintivuotta.
Lähivuosien ensirekisteröintinäkymät ovat synkät, sillä uusien asiakastilausten määrät ovat jäämässä tänä vuonna noin puoleen pitkän aikavälin keskiarvostaan. Jo useamman vuoden ajan jatkuneen heikon kysynnän takia vaihtoautokantaan muodostuu pulaa tuoreehkoista vaihtoautoista. Kun autoja on vuosina 2000–2020 on rekisteröity vuosittain keskimäärin 121 000, viime vuosien 80 000–90 000 auton ensirekisteröinnit tuovat kantaan selvästi vähemmän uusia autoja. Samalla autokannan keski-iän kasvu ja käytettyjen autojen tuonti ulkomailta kiihtyy.
Suomessa uusien autojen kysyntää kannattelee tällä hetkellä ennen kaikkea yritysautokauppa. Yritysten osuus on kasvanut jo noin puoleen ensirekisteröidyistä autoista, kun sen osuus on viime vuosikymmenellä ollut hieman yli kolmanneksen.
Uusien autojen kysynnän romahtamisen taustalla on ennen kaikkea korkokehitys, sillä suurin osa uusista autoista hankintaan rahoituksella. Kotitalouksien autolainoista hieman yli puolet autoista rahoitetaan muista rahoituslaitoksista hankituilla osamaksusopimuksilla ja hieman alle puolet pankkilainoilla. Leasingautojen osuus kaikista autohankinnoista on kasvanut noin kolmannekseen. Yksityisleasingin osuus kotitalouksien autohankinnoista on viime vuosina pysynyt lähes samassa noin 5 prosentin tasossa. Sen sijaan yritysten hankkimista autoista leasingin osuus on kasvanut jo yli 60 prosenttiin autohankinnoista.
Kiinnostus sähköautojen hankintaan kasvussa
Autoala keräsi kesäkuussa noin 2 500 kotitaloudelta näkemyksiä autojen käyttövoimista ja liikennepolitiikan suuntaviivoista. Suosituin auto on edelleen bensiini- tai bensiinihybridiauto, jonka voisi seuraavaksi autokseen hankkia kolme neljäsosaa vastanneista. Toiseksi suosituin käyttövoima on ladattava hybridi, jonka voisi hankkia seuraavaksi autokseen noin puolet. Myös dieselauto on edelleen suosittu vaihtoehto, sillä lähes kolmannes voisi hankkia seuraavaksi autokseen dieselkäyttöisen henkilöauton.
Jo lähes 40 prosenttia kotitalouksista voisi harkita seuraavaksi autokseen täyssähköautoa. Vuoden 2021 tutkimuksessa vastaava osuus oli noin 30 prosenttia, joten sähköautoilusta on tullut viime vuosina yhä arkipäiväisempää. Suurin sähköauton hankinnan este on korkea hankintahinta. Latausmahdollisuus kotona on edelleen tärkeä reunaehto sähköauton hankinnalle. Monet autoa hankkivat ovat lisäksi huolissaan sähköautojen talviominaisuuksista ja riittävästä toimintamatkasta. Sähköautojen houkuttelevuutta lisäävät erityisesti edulliset käyttökustannukset ja päästöttömyys.
Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä liikenteen hinnoittelusta ja erilaisista autokannan uudistamisen kannustetoimista. Lähes 60 prosenttia vastaajista piti kierrätyspalkkiota ja sähköauton hankintatukea houkuttelevina kannusteina. Kierrätyspalkkio kiinnosti eniten alle 45-vuotiaita, joista noin 70 prosenttia arvioi sen kiinnostavaksi kannusteeksi. Liikenteen hinnoittelutoimista kielteisimmin suhtaudutaan polttoaineveron korottamiseen ja myönteisimmin autoveron korvaamiseen ajoneuvoverolla.
Vauhtia autokannan kiertoon autoveron alentamisella ja kierrätyspalkkiolla
Autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi autoala esittää liikenteen verotuksen uudistamista siten, että autokannan kiertoa hidastava autovero poistettaisiin portaittain kuluvan vaalikauden aikana. Uusista henkilö- ja pakettiautoista kerätään hankinnan yhteydessä autovero. Autoveron poistaminen alentaisi autojen hintaa, mikä nopeuttaisi autokannan kiertoa vuosikymmenen loppuun mennessä noin 2,5 vuodella.
”Autoveron poistaminen lisää uusien autojen kysyntää ja nopeuttaa autokannan kiertoa. Veron poistaminen pienentää myös niin sanottua ”välirahaa” kuluttajan vaihtaessa käytetyn autonsa uuteen tai vähemmän käytettyyn autoon. Ajoneuvotekniikan kehittyessä uudet autot ovat merkittävästi vanhoja kannasta poistuvia autoja vähäpäästöisempiä ja turvallisempia”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Nopeana autokannan kiertoa lisäävänä toimena autoala esittää kierrätyspalkkion toteuttamista jo ensi vuoden alussa. Kierrätyspalkkiossa uuden auton hankkiva saisi esimerkiksi 1 500–2 500 euron kierrätyspalkkion kierrättäessään samalla vanhan elinkaarensa päässä olevan auton.
”Kierrätyspalkkio lisäisi selvästi uusien autojen kysyntää ja olisi valtion tulojen kannalta mielekäs kannustetoimi, koska kasvaneet verotulot kattaisivat palkkion kokonaisbudjetin. Kierrätyspalkkio olisi nopea automarkkinaa elvyttävä toimi, sillä palkkion hyödyntäjät poikkeavat uuden auton ostajien valtavirrasta – palkkion hyödyntäneet ovat aiempien kokemusten perusteella pienempituloisia, nuorempia ja asuvat suhteellisesti useammin alueilla, joissa uusia autoja hankitaan keskimääräistä vähemmän”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Autoalan arvion mukaan vuoden mittaisella kierrätyspalkkiolla hankittaisiin yhteensä noin 11 000 uutta autoa, jos romutuspalkkion budjetti olisi 15 miljoonaa euroa.
