Yrittäjät kehottavat kuntia ryhdistäytymään työllisyyspalveluissa. Lähes 10 000 vastaajasta 42 prosenttia sanoi, että kunnat kykenevät hoitamaan työllisyyspalveluita kohtuullisesti, 23 % huonosti ja 9 prosenttia erittäin huonosti, osoittaa Yrittäjien Kuntabarometri.
IROResearch kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 1.2.–4.4.2022. Siihen vastasi 9 564 yrittäjää eri puolilta Suomea.
Työllisyyspalvelut siirtyvät TE-toimistoista kunnille vuonna 2024. Yrittäjien odotukset kuntien työllisyydenhoitoon eivät ole vielä järin korkealla. Yrittäjistä liki puolet (48 prosenttia) vastasi silti, että kunta on riittävän iso hoitaakseen työllisyyspalveluita.
– Nyt on aidosti mietittävä, mitä on tehtävä uudella tavalla. Esimerkiksi yksityisten työvoimapalvelujen rooli kasvattaminen julkisen palvelun rinnalla olisi varmasti järkevää. Otetaan yksityisen sektorin osaaminen käyttöön työllisyyspalveluissa. Vain 18 prosenttia yrittäjistä oli sitä mieltä, että kunta tekee riittävästi yhteistyötä yksityisen kanssa, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Sen sijaan yrityspalveluita ja elinkeinopolitiikan asemaa pidettiin yrittäjien vastauksissa kunnissa suhteellisen hyvinä. Tämä on tärkeä viesti siitä, että kunnissa ymmärretään yrittäjyyttä.
Työllisyyspalvelut eivät olleet kuntien vastuulla tähän mennessä kuin kokeilualueilla. Jotkut kunnat ovat jo kokeilleet uutta roolia kuntien työllisyyskokeilujen avulla. Yhteensä kuntakokeiluissa on ollut 25 aluetta, joihin kuuluu 118 kuntaa.
– Kokeiluissa suuria ongelmia ovat olleet kuntien ja valtion työkulttuurien yhteensovittaminen ja tietojärjestelmähaasteet. Työttömiä on vaikea auttaa, mikäli ei ole kuvaa siitä, millaisen reitin kautta työttömäksi on päädytty.
Kunnan tulee keskittyä soten poistuttua elinvoimaan
Yli 60 prosenttia kuntien käyttämistä budjettirahoista siirtyy uusille hyvinvointialueille ja samalla siirtyy myös vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Uusista kunnista käytetään nimitystä elinvoimakunta.
Peräti 73 prosenttia yrittäjistä vastasi, että kunnan on keskityttävä yleiseen elinvoimaan soten poistuttua, 42 prosenttia vastasi lakisääteisiin tehtäviin, 39 yrityspalveluihin ja 25 työllisyyspalveluihin.
– Tässä on paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeinopolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen, osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla ja työvoimapolitiikka. Pitkäaikaistyöttömien kannalta vaikeuksia voi tuoda se, että sosiaalipalvelut ovat vastaisuudessa hyvinvointialueilla. Ihmisen ei pidä pudota hallinnon häkkyröiden väliin, Jaskari lisää.
– Työllisyyttä ei laiteta kestävälle pohjalle vain siirtelemällä julkisen hallinnon rakenteita. Tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia, kuten paikallisen sopimisen lisäämisestä.
– Uudistetaan sosiaaliturvaa niin, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä. Lyhennetään ja porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja otetaan käyttöön yleinen ansioturva, Jaskari jatkaa.
Tutustu kuntakohtaisiin tuloksiin!
Lähes 10 000 yrittäjien vastauksien alueelliset ja kuntakohtaiset tulokset on julkistettu 18.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Vaasassa. Voit tutustua alueellisiin ja kuntakohtaisiin tuloksiin yrittajat.fi/kuntabarometri2022. Suomen Yrittäjien aluejärjestöt julkistavat tuloksia tarkemmin myös omilla tiedotteillaan ja tiedotustilaisuuksillaan. Suomen Yrittäjät jakaa tulokset Twitterissä aihetunnisteella #kuntabaro #kujo2022.
Lisätietoja:
Harri Jaskari, johtaja, 050 512 2874, harri.jaskari@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät
