Suomi on yksi koko maailman ikääntyneimmistä maista. Työikäinen väestö supistuu koko ajan vauhdilla, ja jo nyt monia aloja piinaava osaajapula tulee vain pahenemaan. Mikä siis ratkaisuksi? Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Turun Kauppakamari kutsuivat varsinaissuomalaiset kansanedustajat aamukahville keskustelemaan aiheesta maanantaina 15. marraskuuta.
Varsinaisia puheenvuoroja alustivat Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen ja Turun Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Panu Routila.
Hakkarainen kertoi huolestuneena, että lähivuosina työelämästä on jäämässä pois 75 000 yrittäjää, joten on tärkeä pitää huolta siitä, että näille yrityksille löytyy jatkajia, eikä yrittäjyys ala vähitellen kadota.
Routila taas halusi kiinnittää huomiota siihen, että Suomen yksi tähänastinen vahvuus, alihankitateollisuus, on tällä hetkellä ongelmissa osaajapulan takia. Hän muistutti, että alinhankintaverkoston toimivuus mahdollistaa suurten yritysten toiminnan Suomessa.
Oleskelulupa-asiat yksinkertaisemmiksi
Onko Suomi tarpeeksi houkutteleva paikka osaajille, kysyi Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula omassa puheenvuorossaan.
–Toiseen maahan muuttaminen on henkilökohtainen ratkaisu, jossa halutaan lähtökohtaisesti parantaa omaa tilannetta. Suomi ei ole ainut maa, joka tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, Makkula muistutti.
Lisäksi Makkula peräänkuulutti lainsäädäntöuudistuksia.
–Esimerkiksi oleskelulupia koskeva sääntely on monimutkaista ja sekavaa, sitä pitäisi yksinkertaistaa.
Makkula ehdotti, että Suomessa opiskellut ja sitä kautta valmistuva saisi automaattisesti pysyvän oleskeluluvan.
–Minusta olisi parempi tehdä muutos siihen suuntaan, että luotetaan enemmän ja tarvittaessa valvotaan jälkikäteen.
Osaaminen ratkaisee kilpailukyvyn
–Suomi on menettänyt kärkisijoja kansainvälisissä kilpailukykytutkimuksissa ja Pisa-tutkimuksissa, sanoi Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola omassa puheenvuorossaan.
–Osaaminen on kuitenkin omissa käsissämme ja siihen voidaan vaikuttaa kansallisilla päätöksillä, Sipola sanoo.
Hän listasi osaajapulan ratkaisuksi näitä keinoja: kohtaanto-ongelman ratkaiseminen, osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen, riittävät ja oikein mitoitetut koulutusmäärät, painopistettä enemmän lyhyisiin ja nopeisiin koulutuksiin, työvoiman liikkuvuuden edistäminen, kannustinloukkujen purkaminen ja satsaukset oppisopimuskoulutukseen.
Mikä on risteilijöiden tulevaisuus?
Yritysmaailman terveisiä tilaisuuteen toi Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli.
Hän kertoi, että koronan pysäyttämä risteilytoiminta on elpymässä. Kansainvälisesti liikenteessä on nyt noin puolet risteilyaluksista, ja ne toimivat noin 60-70 prosentin matkustajakapasiteetilla.
Meyer Turun onni on ollut se, että koronan alkaessa tilauskirjassa oli kuuden risteilyaluksen tilauskanta, ja se kantaa vuoteen 2026 asti. Mutta mitä sen jälkeen?
Meyer haluaa varautua tulevaisuuteen kehittämällä uuden, ilmastoneutraalin laivakonseptin. Sen suunnittelu pitäisi aloittaa nyt, koska prosessi on vuosien mittainen. Pulli kertoo, että suursatsauksessa ovat mukana Business Finland, yliopisto ja joukko yrityksiä. Meyer Turku on hankkeen veturi.
Tällä hetkellä Meyer Turulla on avoinna 50 suunnittelijan paikkaa, lähivuosina avautuu toiset 50 paikkaa.
–Etsimme siis yhteensä sataa diplomi-insinööriä tai insinööriä Turkuun. Lisäksi tarvitsemme jatkuvasti tekijöitä, muun muassa hitsaajia ja levyseppiä.
Rakennusalan terveiset tilaisuuteen olivat samansuuntaiset: osaajapulaan liittyvien haasteiden kanssa painitaan päivittäin, täydensivät yrittäjä Mika Nikula Maskun talotekniikkatiimistä ja aluejohtaja Jyrki Meri YIT:ltä.
Kansainvälinen rekrytointi on oma kysymyksensä
Keskustelutilaisuuteen osallistunut poliitikko ja Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että osaajapulaa ei tulla ikinä selviämään ilman isoja muutoksia.
Orpo painotti, että terminä tulisi jatkossa käyttää ”kansainvälistä rekrytointia” eikä maahanmuuttoa.
–En usein ole sanomassa, että ”perustetaan virasto”, mutta nyt olen sitä mieltä, että kaikki kansainväliseen rekrytointiin liittyvä viranomaistoiminta pitäisi keskittää yhdeksi kokonaisuudeksi, erilleen muista maahanmuuttoasioista.
–Samoin pitäisi luottaa työnantajiin, jotta näillä olisi mahdollisuus rekrytoida suoraan kansainvälisesti. Siinä olisi valtava teho.
Kansanedustajatapaamiseen osallistuivat myös muun muassa kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sdp), Ilkka Kaverva (kok) ja maakuntajohtaja Kari Häkämies sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter ja Turun Kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
