Työuupumuksen varhaisia tunnusmerkkejä ovat väsymys, mikä ei mene ohi lepäämällä ja vapaa-ajallakaan ei jaksa kuten aiemmin. Ärtyisyys, tiuskiminen ja keskittymisvaikeudet, joita ei ole ennen ollut alkavat häiritä. Tunne ”en ole tällainen” jo itsessään saattaa viitata uupumuksen oireistoon. Joskus lähimmäinen tai kollega huomaavat muutoksen ennen kuin henkilö itse tunnistaa tai myöntää, että jotain on nyt pielessä. Töissä usein vaan jaksaa niin sanotusti puskea eteenpäin, ja ajatus kunhan töistä selviää, niin kaikki on ok.
House Of Therapyn toimitusjohtaja ja psykoterapeutti Elina Rehmonen huomauttaa, että töissä ”puskeminen” ei paranna. Palautuminen parantaa. – Mitä varhaisemmassa vaiheessa henkilö huomaa, myöntää ja tunnistaa mahdollisen uupumuksen, sitä nopeammin työkyky palautuu. Korostan, että uupumuksen, burn outin, masennuksen tai muun työkykyä madaltavan seikan epäilys on jo hälytysmerkki, että nyt pitää ottaa aikaa itselle ja asiantuntijan kanssa onnistuu ongelmakohtien löytäminen ja yksilölliset ratkaisut. Meidän ammattilaisten tehtävänä on pyrkiä oikea-aikaiseen ja nopeaan työkyvyn palauttamiseen.
Laaja oireisto
Yrittäjillä on paha tapa ajatella, että minulla ei ole varaa sairastaa. Ja näinhän se pitkälti onkin, sitä tärkeämpää on siis tarkkailla jaksamistaan. Työuupumuksen oireiden kirjo on laaja, mutta asiantuntija avaa solmuja yhdessä potilaan kanssa ja löytää mahdolliset riskitekijät, syyt ja siten korjausliikkeet. House Of Therapyn psykiatrian erikoislääkäri Hannele Österman korostaa, ettei ole liian pientä syytä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. – Kognitiivisten kykyjen heikkeneminen on yksi signaali mahdollisesta uupumuksesta, tällaiset oireet on hyvä tuoda esille, sillä hoidon aloittamisen pitkittyminen saattaa pidentää myös paranemisprosessia. Yrittäjillä on usein tarve olla vahva ja vaan jaksaa, mutta uupumuksella ja vahvuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Epäonnistumisen pelko on näiden pinttyneiden ajatusten taustalla, ja siitä ajattelusta on päästettävä irti. Hyvinvoiva yrittäjä luotsaa hyvinvoivaa yritystä.
Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa
Mielenterveyden häiriöiden perusteella menetettiin lähes kuusi miljoonaa työpäivää pitkien sairauspoissaolojen ajalta. Vuosiksi muunnettuna määrä vastaa sitä, että 26 000 täyspäiväisesti työskentelevää henkilöä olisi poissa töistä koko vuoden. Menetettyjen päivien kustannus oli laskutavasta riippuen vähintään miljardi euroa. Kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti kymmenessä vuodessa.
Sairauspoissaolot mielenterveyden häiriöiden perusteella ovat yleistyneet viime vuosina
Nykyisin useampi kuin joka kolmas Kelan korvaama sairauspoissaolopäivä perustuu mielenterveyden häiriöön.
– Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin viime vuonna yli kaksi miljoonaa työpäivää enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Työpaikoilla ja yhteiskunnassa laajemmin olisi syytä pyrkiä tukemaan työkykyä niin, että huolestuttava kehitys kääntyisi laskuun, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
Työkyvyn ja mielenterveyden tuki hyödyttää kaikkia
Osansa menetetystä työpanoksesta maksavat ainakin työnantajat, sosiaalivakuutuksen rahastot, valtio ja kunnat sekä poissaolijat itse. Niin työnantajat, kansalaiset kuin koko yhteiskunta hyötyvät siitä, jos mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja voidaan ehkäistä.
– Mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen on tärkeää paitsi inhimillisesti yksilöille, myös yhteiskunnalle. Kyseessä on merkittävä määrä työpanosta, joka nyt menetetään joka vuosi, huomauttaa sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Mikko Rissanen.
