Tuore selvitys osoittaa, että osalla lyhyen aikaa toimivista yhtiöistä ei ole lainkaan varsinaista liiketoimintaa
Uutiset

Joka kolmannessa lyhyen elinkaaren yhtiöissä korkea harmaan talouden riski – veronmenetyksiä vuosittain 40 miljoonaa euroa

Tuore selvitys osoittaa, että osalla lyhyen aikaa toimivista yhtiöistä ei ole lainkaan varsinaista liiketoimintaa, vaan ne on perustettu pelkästään verovälttelyyn ja talousrikollisuuteen kytkeytyviä rahansiirtoja varten. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että osakepääomavaatimuksen poistuminen viisi vuotta sitten lisäsi lyhyen elinkaaren yhtiöiden määrää.  

Reilulla kolmasosalla lyhyen elinkaaren yhtiöistä on korkea harmaan talouden riski, selviää Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreesta selvityksestä. Tämä johtaa vuosittain arviolta 40 miljoonan euron veronmenetyksiin. Lyhyen elinkaaren yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, joka on toiminnassa alle kolme vuotta. 

Harmaan talouden riski keskimääräistä suurempi lyhyen elinkaaren yhtiöissä 

Selvityksen mukaan lyhyen aikaa toimivat yhtiöt harjoittavat harmaata taloutta selvästi useammin kuin osakeyhtiöt keskimäärin. Kaikista yrityksistä noin viisi prosenttia harjoittaa harmaata taloutta.  

– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kentällä on ollut vahva tuntuma siitä, että lyhyen elinkaaren yhtiöitä hyödynnetään paljon talousrikoksissa ja verovälttelyssä. Nyt tehty selvitys osoittaa, että lyhyen aikaa toimivia yrityksiä käytetään yllättävän usein verojen kiertämiseen, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta.  

Lyhyen elinkaaren yhtiöitä tutkittiin tässä laajuudessaan nyt ensimmäistä kertaa. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö käytti aineistonaan verotus- ja verotarkastustietoja. Selvityksen kohteena oli kaikkiaan 12 500 osakeyhtiötä, jotka olivat Verohallinnon rekistereissä aktiivisina alle kolme vuotta vuosina 2018–2022.   

Bulvaaneja, kuittikauppaa ja peiteltyä osinkoa 

Tyypillinen harmaata taloutta harjoittava lyhyen elinkaaren yhtiö maksaa palkkoja pimeästi, tehtailee Verohallinnolle perusteettomia arvonlisäveropalautushakemuksia tai käy kuittikauppaa toisten yritysten kanssa.  

Selvityksessä hyödynnetyn verotarkastusaineiston perusteella selvisi, että osalla tällaisista yhtiöistä ei ole lainkaan varsinaista liiketoimintaa, työntekijöitä tai asiakkaita, vaan ne on perustettu yksinomaan erilaisia rahansiirtoja varten.  

Lyhyen elinkaaren yhtiöissä tavanomaisia ovat erilaiset bulvaanijärjestelyt, eli yrityksen vastuuhenkilöiksi on nimetty henkilöitä, jotka eivät käytä yrityksessä todellista valtaa. Yhtiöstä saatetaan nostaa peiteltyä osinkoa, eli tehdä vastikkeettomia rahansiirtoja tai antaa muita verotuksen ulkopuolisia etuuksia yrityksen todellisille vallankäyttäjille. 

Arviolta 40 miljoonan veronmenetykset – todelliset menetykset vielä suuremmat 

Lyhyen elinkaaren yhtiöissä tapahtuvasta harmaasta taloudesta aiheutuu vuosittain noin 40 miljoonan euron veronmenetykset. Todelliset veronmenetykset voivat olla vielä tätä suuremmat.  

– Lyhyen elinkaaren yhtiö saattaa myydä väärennettyjä kuitteja pidempään toimineelle yritykselle, jolloin myös vakiintuneempi yritys välttelee verojen maksamista. Selvityksessä arvioitiin kuitenkin vain sitä verovajetta, joka syntyy suoraan lyhyen elinkaaren yhtiöissä, Marttinen sanoo.    

Lyhyen elinkaaren yhtiöitä on eniten ravintola-alalla ja vähittäiskaupassa, mutta myös liikkeenjohdon konsultoinnissa, talonrakentamisessa, tietotekniikkapalveluissa ja tukkukaupassa. 

Marttinen korostaa, että yrityksen lyhyt elinkaari ei itsessään ole harmaata taloutta. Erityisesti ravintola-alalla on yleistä, että yritykset toimivat vain joitakin vuosia.  

Osakepääomavaatimuksen poisto lisäsi lyhyen elinkaaren yhtiöiden määrää 

Vuoden 2019 jälkeen osakeyhtiön on voinut perustaa ilman osakepääomaa. Tämän seurauksena osakeyhtiöiden perustaminen on lisääntynyt selvästi.  

– Arviomme mukaan pääomavaatimuksen poistuminen on lisännyt lyhyen elinkaaren yhtiöiden määrää ja mahdollisesti myös harmaan talouden riskiä yrityksissä, Marttinen sanoo.  

Lisäksi kirjanpitäjien löyhät ammattitaitovaatimukset ja tilintarkastusvelvollisuuden puuttuminen kasvattavat mahdollisuuksia hyödyntää yrityksiä verovälttelyssä ja talousrikollisuudessa.  

– Jos arvonlisäveron raportointi olisi tapahtumakohtaista, viranomaisilla olisi huomattavasti nykyistä paremmat keinot valvoa ja puuttua monenlaisiin harmaan talouden ilmiöihin, myös lyhyen elinkaaren yhtiöissä tapahtuvaan verovälttelyyn, Marttinen sanoo.