Suomalaisyrityksillä on heikko ymmärrys siitä, miten asiakkaan tuntemisen (KYC, know your customer) velvoitteita tulisi rahanpesulain mukaan hoitaa. Tämä selviää Visma Solutionsin teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan velvoitteita oikein hoitaa selvästi alle puolet yrityksistä. Syynä riittämättömiin toimiin on tiedon puute ja lain noudattamisen aiheuttamat lisäkustannukset.
Asiakkaan tunteminen on entistä tärkeämpää, sillä tarkentunut rahanpesulainsäädäntö vaatii yrityksiltä selkeitä toimenpiteitä rahanpesun pysäyttämiseksi. Eikä sääntely koske ainoastaan perinteisiä rahoitusalan yrityksiä vaan tuhansia muitakin yrityksiä, jotka ovat tekemisissä toisten yritysten tai yksityishenkilöiden talouden kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa tilitoimistot, kiinteistönvälittäjät ja asianajotoimistot.
Visma Solutionsin rahanpesulakitutkimuksessa selvitettiin
- Ovatko suomalaiset pk-yritykset toimineet rahanpesulain velvoitteiden mukaisesti viimeisen 3 vuoden aikana?
- Miten rahanpesulain keskeisimpiä velvoitteita yrityksissä käytännössä noudatetaan?
- Mikä on esteenä rahanpesulain noudattamiselle?
Tutkimukset keskeisimmät tulokset ovat:
1) Valtaosa yrityksistä hoitaa vain osan rahanpesulain mukaisista velvoitteista.
KYC-velvoitteiden hoitamisessa on paljon puutteita. Ainoa velvoite, joka hoidetaan hyvin (82 % vastaajista), on asiakkaiden ja asiakkaiden edustajien tunnistaminen sekä henkilöiden henkilöllisyyden todentaminen. Muita velvoitteita sen sijaan hoidetaan heikommin: vain 48 % säilyttää asiakkaan KYC-tiedot erillään muusta asiakastiedosta ja vain 45 % kertoo kouluttaneensa henkilöstöä asiassa tai tehneensä oman toiminnan riskiarvioinnin. Vielä harvempi yritys tekee lain edellyttämiä sanktiolistatarkistuksia (37 %) tai asiakaskohtaisia riskiarviointeja (29 %).
Finanssialan yrityksissä KYC-velvoitteita hoidetaan keskimääräistä paremmin. Lakitoimistoissa rahanpesulain noudattamista pidetään puolestaan vähemmän tärkeänä kuin muiden toimialojen yrityksissä, kuten esimerkiksi tilitoimistoissa. Suurimmassa osassa yrityksiä on tiedostettu, että lain noudattamisessa olisi vielä parantamisen varaa.
2) Esteenä lain noudattamiselle on ymmärryksen puute
Yrityksissä on paljon väärinymmärryksiä KYC-velvoitteiden hoitamiseen liittyen. Moni uskoo, etteivät omat asiakkaat ole ns. riskiasiakkaita, koska ne ovat suomalaisia firmoja, listattuja yrityksiä tai pieniä paikallisia toimijoita. Yleinen käsitys on, että asiakkaan tunteminen henkilökohtaisesti täyttää rahanpesulain vaatimukset. Lisäksi pieni osa yrityksistä uskoo jopa, että asiakastietojen kerääminen on laitonta.
3) Päättäjien kipupisteenä on lain noudattamisen aiheuttamat kustannukset
Lähes kaksi kolmesta tutkimukseen (61 %) osallistuneesta yrityksestä sanoo, että rahanpesulain noudattaminen aiheuttaa heille lisäkustannuksia. Velvoitteiden noudattamista pidetään hankalana ja aikaa vievänä asiana, joka aiheuttaa stressiä ja ylimääräistä työtä.
Osasyynä kipupisteisiin on yleinen automaation puute KYC-velvoitteiden hoitamisessa. Tutkimus osoittaa, että ne, jotka velvoitteita hoitavat, tekevät sen perinteiseen tapaan manuaalisesti. Yli puolet vastaajista (56 %) kertoo muun muassa tunnistavansa asiakkaansa henkilökohtaisesti passikopion avulla, vaikka sähköinen tunnistautuminen olisi helppoa ja arkipäiväistä lähes kaikille. Samoin sanktiolistatarkistukset (silloin kun niitä tehdään) toteutetaan usein manuaalisesti.
Visma Solutionsin teettämä tutkimus rahanpesulain noudattamisesta toteutettiin lokakuussa 2023. Siihen vastasi 342 kirjanpito-, pankki-, vakuutus-, sijoitus, kiinteistö-, perintä- ja lakiasiaintoimialaa edustavaa suomalaisyritystä.
