Nuoria kiinnostaa eniten ruoka, varttuneempia terveyspalvelut
68 prosenttia suomalaisista palkansaajista on valmis työpaikanvaihdokseen työsuhde-etujen vuoksi, vaikka palkka pysyisi entisellään. Ruuhkavuosia elävistä niin tekisi 76 prosenttia. Tammi-helmikuu on Suomessa aktiivisin työpaikan vaihtamissesonki. 67 prosenttia palkansaajista kokee työsuhde-etujen määrän ja laadun kertovan, paljonko työnantaja arvostaa työntekijöitään. Joka kolmas suomalainen palkansaaja ottaa pientä palkankorotusta ennemmin samalla summalla työsuhde-etuja. Se johtuu verohyödyistä. Naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä työsuhde-etuihinsa. 26 prosenttia naisista sanoo, ettei ole lainkaan tyytyväinen työsuhde-etuihinsa, koska niitä ei juurikaan ole. Miehistä näin ajattelee 19 prosenttia. Suomalaisista nuoret kadehtivat työsuhde-eduista eniten lounasetua, keski-iästä eteenpäin kateutta herättävät eniten työterveyspalvelut. Eniten suomalaisia kiinnostavat työsuhde-edut ovat tällä hetkellä hammashoito, lounas, hieronta, työmatkat ja optikkopalvelut. Hyvinvointia ja terveyttä konkreettisesti tukevat edut korostuvat vastauksissa. Tiedot ovat Edenred Suomen lokakuisesta kyselytutkimuksesta.
68 prosenttia suomalaisista palkansaajista on valmis vaihtamaan työpaikkaa työsuhde-etujen vuoksi, vaikka palkka ei muuttuisi. Suomessa vaihdetaan vuosittain työpaikkaa aktiivisimmin tammi-helmikuussa.
– 67 prosenttia palkansaajista kokee työsuhde-etujen määrän ja laadun kertovan, paljonko työnantaja arvostaa työntekijöitään. Niin ajattelevat erityisen laajasti ruuhkavuosia elävät. Heistä 76 prosenttia kokee siten, Edenred Suomen vastuullisuusjohtaja Laura Kuusela sanoo.
Joka kolmas suomalainen palkansaaja ottaa pientä palkankorotusta ennemmin samalla summalla työsuhde-etuja. Se johtuu verohyödyistä. Palkankorotuksesta jää käteen vähemmän kuin eduista, joilla saa suoraan arvoa vastaavalla summalla palveluja.
– Työpaikanvaihdosta harkitessa suomalaisille merkitsevät työsuhde-eduista eniten nimenomaan palvelut, kuten lounasetu ja Virike-etu eli liikunta- ja kulttuurietu. Vähemmän merkitsevät esimerkiksi etätyömahdollisuudet, tarjoilut toimistolla ja tapahtumat. Se on ehkä rationaalista suomalaisuutta. Makeiset toimistolla on ehkä kiva lisä, mutta itse valittava lounasetu parempi, Kuusela toteaa.
Tiedot ovat Edenred Suomen lokakuussa teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimuksen toteutti Bilendi. Kyselyyn vastasi tuhat 18–62-vuotiasta työsuhteessa olevaa suomalaista, joista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia. Kysely on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Naiset ovat tyytymättömämpiä työsuhde-etuihinsa
Naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä työsuhde-etuihinsa. 26 prosenttia naisista sanoo, ettei ole lainkaan tyytyväinen työnantajansa tarjoamiin työsuhde-etuihin, koska niitä ei juurikaan ole. Miehistä näin ajattelee 19 prosenttia.
– Sukupuolinen eroavaisuus kielii työelämän rakenteista. Kyse ei ole vain henkilökohtaisista taipumuksista. Miehiä on enemmän asemissa ja aloilla, joissa työsuhde-etuja on tarjolla laajemmin kuin naisvaltaisilla aloilla. Se on samaa ilmiötä paljon puhutun naisen euron kanssa, Kuusela kertoo.
Hyvinvointiin liittyvät edut kiinnostavat
Toisten nauttimat työsuhde-edut herättävät kateutta 53 prosentissa suomalaisista palkansaajista. Nuoret kadehtivat eniten lounasetua, keski-iästä eteenpäin huomio kiinnittyy työterveyteen. 51–62-vuotiaista palkansaajista 20 prosenttia on kateellisia kattavista työterveyspalveluista, kun taas nuorimmista eli 18–25-vuotiaista kattavia työterveyspalveluja kaipaa ainoastaan 6 prosenttia. Nämä selittävät myös etujen roolia työpaikanvaihdoksissa.
Jos ei lueta mukaan lakisääteisiä työterveyspalveluja, Suomen yleisin työsuhde-etu on lounasetu.
– Tutkimustulokset näyttävät, että tällä hetkellä 5 eniten suomalaisia kiinnostavaa työsuhde-etua ovat hammashoitoetu, lounasetu, hierontaetu, työmatkaetu ja optikkopalvelut. Nämä eivät ole yleisimmät edut, vaan suomalaisten tällä hetkellä kiinnostavimmiksi kertomat. Vaikka ikäryhmissä on painotuseroja, lähes kaikki näistä eduista liittyvät kiinteästi hyvinvointiin ja terveyden ylläpitoon. Lounasetu tukee terveyttä ravinnon kautta. Terveyttä tukevat hyvin konkreettisesti myös hammashoito, hieronta ja optikkopalvelut, Kuusela kommentoi.
