Tänä vuonna joulupöydän antimet ovat aikaisempia vuosia kitsaammat 43 prosentilla suomalaisista. Lisäksi kolmannes suomalaisista sanoo, että sähkön nykyhinta vaikuttaa jouluruokien valmisteluun. Toisaalta 75 prosenttia suomalaisista pitää ruokien tekemistä itse itsestään selvänä osana joulun tunnelmaa.
– Ruoka tekee joulun ikään ja sukupuoleen katsomatta. Suomalaiset rakastavat joulun ruokaperinteitä. Ainoastaan 15 prosenttia on ottanut joulupöytään vaikutteita muista maista, sanoo keittiötuotteistaan, kuten Elmukelmusta ja pakasterasioista tunnetun kotimaisen Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen.
Joulun tunnelmasta halutaan ottaa kaikki irti. Vain 15 prosenttia suomalaisista jättää jouluruokien valmistelun viime tippaan. Joulupöydän klassikot kuten laatikot ja leivonnaiset voikin huoletta valmistaa hyvissä ajoin.
– Laatikot ja leivonnaiset voi tehdä pakastimeen valmiiksi. Kalan graavaaminen on tehtävä 1–2 päivää ennen h-hetkeä. Karkea suola ja halutut mausteet hierotaan fileen pintaan, filee kääritään vahapaperiin ja annetaan graavautua jääkaapissa, Parkkinen vinkkaa.
Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei halua tinkiä perinteisistä jouluruoista, ja vain 15 prosenttia sanoo olevansa perinteisiin jouluruokiin kyllästynyt.
Kinkku paistuu paperisessa pussissa
Joulupöydän kuningas on tänäkin vuonna kinkku. Suomalaisista 66 prosenttia on sitä mieltä, ettei joulu tule ilman itsepaistettua kinkkua. Miehistä peräti 72 prosenttia ei halua viettää joulua kinkuttomassa pöydässä. Moni pitää kinkun paistamista haastavana hommana – aivan turhaan.
– Kinkun paistaminen paistopussissa takaa mehevän lopputuloksen. Pussin avulla paistoliemi on helppo ottaa kastiketta varten talteen, ja uunikin pysyy puhtaana. Kun valitsee pussiksi biohajoavan paperisen paistopussin, kierrätys hoituu muun biojätteen joukossa, Parkkinen kertoo.
Jouluruoan valmistuksessa ekologisuus on erityisen tärkeää liki puolelle suomalaisista. Paperinen Eko-paistopussi on valmistettu Suomessa. Paistopussilla voit hauduttaa, höyryttää ja paistaa. L-kokoinen pussi on kooltaan sopivin joulukinkulle.
Yli puolessa joulukodeista tuunataan valmisruokia
Joka neljäs suomalainen aikoo tänä vuonna lisätä valmisruokien ostamista joulupöytään. Tutkimuksen mukaan myös kodeissa, joissa ei aiota lisätä valmisruokien osuutta, tietyt asiat halutaan ostaa valmiina. Sellaisia ovat esimerkiksi rosolli ja piparkakku- sekä torttutaikina. Vain vajaa kolmannes tekee ne itse. Useimmiten omatekoinen rosolli löytyy yli 65-vuotiaiden joulupöydästä. Heistä 26 prosenttia tekee rosollin aina itse.
Yli puolet suomalaisista tuunaa ostamiaan valmisruokia. Se näkyy esimerkiksi foliovuokien hurjana kysyntänä.
– Vuokia tehdään liki yötä päivää, jotta pystytään vastaamaan kysyntään. Vuokia käytetään muun muassa laatikoiden tuunaamiseen. Porkkana- ja lanttulaatikkoon voi lisätä kermaa, kanelia ja muskottipähkinää ja pinnan voi kuorruttaa korppujauholla, Parkkinen vinkkaa ja jatkaa:
– Ja vaikka sen rosollin ostaisikin valmiina, lisäämällä valkosipulia, kuutioitua omenaa ja muutaman tuoreen rosmariininoksan, fiilis on heti aivan omanlainen.
Kinkku on syötävä ennen uutta vuotta
Viidennes suomalaisista tunnustaa tekevänsä jouluruokia liikaa. Yli puolelle tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä he kertovat keksivänsä vaivattomasti jouluherkuille jatkokäyttöä. Kovin kauan ei kannata antaa kinkun odottaa uusia käyttötapoja, sillä kinkku on hyvä syödä vähintään viikon kuluessa paistamisesta.
– Nyrkkisääntö on, että kinkku pitää syödä ennen uudenvuoden juhlia. Jos kinkun pakastaa, se olisi hyvä ottaa käyttöön kolmen kuukauden sisällä. Kinkku kannattaa pakastaa siivuina, Parkkinen sanoo.
Kinkkua voi jatkokäyttää esimerkiksi hernekeitossa, pizzoissa ja kiusauksissa. Laatikoillekin löytyy uusiokäyttöä.
– Laatikoiden jämät voi käyttää leivonnassa tai kasvispihvien raaka-aineena. Rieskat valmistuvat lisäämällä 400 gramman laatikkoon 3 desiä ohrajauhoja, suolaa, leivinjauhetta ja kananmunan. 250-asteisessa uunissa aikaa kuluu 15 minuuttia, Parkkinen sanoo.
Vastaukset käyvät ilmi Fredman Group Oy:n marraskuussa teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 1000 henkilöä, joista miehiä oli 500, naisia 497 ja 2 muunsukupuolista.
