Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 2022 heinä-syyskuussa 0,3 % edellisestä vuosineljänneksestä mutta kasvoi 1,0 % vuodentakaisesta.
Vuoden 2022 toisen neljänneksen kasvuluku tarkentui 0,7 %:iin (oli 0,9 %) edellisestä ja 2,6 %:iin (oli 3,0 %) vuodentakaisesta neljänneksestä.
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa 0,2 % huhti-kesäkuun tasolta.
Yksityinen kulutus väheni, mutta vienti ja investoinnit kasvoivat
Jo vuonna 2021 alkanut hintojen nousu näkyy edelleen 2022 kolmannella neljänneksellä erityisesti teollisuustoimialoilla ja ulkomaankaupassa. Hintakehitys aiheuttaa epävarmuutta etenkin toimialojen käypähintaisen arvonlisäyksen laskentaan, sillä tietoa yritysten kyvystä puolustautua nousevilta kustannuksilta ei ole vielä saatavissa.
Toimialojen käypähintainen arvonlisäys – tuotettujen tavaroiden sekä palveluiden arvon ja niiden tuottamiseen käytettyjen panosten erotus – näyttää suuria kasvulukuja, joihin on viisasta suhtautua tavanomaista suuremmalla varauksella.
Tuotanto väheni useilla toimialoilla
Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi pieneni heinä-syyskuussa 0,2 % edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 1,1 % vuodentakaisesta.
Teollisuuden (toimialat B–E) tuotanto pieneni vuoden kolmannella neljänneksellä huhti-kesäkuun tasolta. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi edellisestä neljänneksestä. Kemianteollisuuden tuotanto pieneni.
Hinnat ovat nousseet vuoden 2021 puolivälistä lähtien selvästi, mikä näkyy teollisuustoimialoilla suurina käypähintaisen arvonlisäyksen kasvulukuina vuodentakaiseen verrattuna.
Rakentaminen väheni heinä-syyskuussa, vaikka maa- ja vesirakentaminen piristyikin pitkän laskukauden jälkeen. Talonrakentaminen on vähentynyt huhti-kesäkuusta lähtien.
Kaupan volyymi pieneni kolmannella vuosineljänneksellä. Useilla muillakin palvelutoimialoilla arvonlisäyksen volyymi pieneni huhti-kesäkuun tasolta. Poikkeuksen tekevät informaation ja viestinnän sekä liike-elämää palvelevat (M–N) toimialat, jotka jatkoivat kasvuaan.
Kokonaiskysyntä pieneni, vaikka vienti ja investoinnit kasvoivat
Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä kansantalouden kokonaiskysyntä supistui 0,7 % huhti-kesäkuun tasolta.
Vienti ja investoinnit kasvoivat, mutta yksityinen kulutus väheni. Kokonaiskysynnän kasvulukuun vaikuttaa myös varastojen muutos, joka oli toisella vuosineljänneksellä poikkeuksellisen suuri ja kolmannella neljänneksellä kaksi miljardia euroa tätä pienempi.
Viennin volyymi kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 1,9 % huhti-kesäkuun tasolta. Tuonnin volyymi pieneni 0,8 %. Ulkomaankaupan hinnat jatkoivat nousuaan, ja sekä viennin että tuonnin käypähintainen arvo kasvoi etenkin vuodentakaiseen verrattuna reippaasti.
Yksityinen kulutus väheni heinä-syyskuussa 0,3 % huhti-kesäkuun tasolta. Kulutusmenot puolikestäviin tavaroihin (vaatteet, jalkineet) väheni selvästi. Kulutus lyhytikäisiin tavaroihin (ruoka, polttoaine) on vähentynyt vuoden 2021 puolivälistä lähtien. Julkiset kulutusmenot pysyivät heinä-syyskuussa edellisen neljänneksen tasolla.
Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 2,0 % edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit kasvoivat 1,2 % ja julkisen sektorin investoinnit 5,8 %. Investoinnit asuinrakennuksiin kasvoivat. Sen sijaan investoinnit muihin talorakennuksiin vähenivät. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat, samoin investoinnit ohjelmistoihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen.
Työllisten määrä väheni
Työllisiä oli heinä-syyskuussa 0,8 % vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,2 %. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heinä-syyskuussa 6,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 %.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 1,8 % edellisen neljänneksen tasolta. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 2,3 % edellisestä neljänneksestä.
Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 11,2 % vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli nimellisesti 6,0 % suurempi kuin vuotta aiemmin.
Käytettävissä olleet tiedot
Ennakkotiedot perustuvat 24.11.2022 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2021 vastaavat 16.9.2022 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja.
