Pankit ovat onnistuneet vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla estämään huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä. Suomalaiset ovat menettäneet huijareille samana aikana 10,8 miljoonaa euroa. Yhteensä pankkien tietoon tuli huijauksia 1841 kappaletta. Huijauksista lähes puolet oli valepoliisi- ja tietojenkalasteluhuijauksia. Suurimmat rahalliset tappiot tulivat dokumentti- ja rakkaushuijauksista: 3,8 miljoonaa euroa.
Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan pankit ovat onnistuneet estämään 6,7 miljoonan euron edestä huijauksia tai saanut palautettua petkutetut rahat asiakkaille. Luku kalpenee asiakkailta huijatun rahamäärän rinnalla: Vuoden 2022 tammi-kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 10,8 miljoonaa euroa.
– Tuottoisimpia huijauskeinoja roistoille ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joiden osuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten oli valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojenkalasteluja, lähes puolet, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen nigerialaiskirjeen tyyppistä huijaustapaa, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostilla ilmoitus vaikkapa suuresta perinnöstä tai rahakkaasta voitosta. Kalasteluviesteissä taas rikolliset esiintyvät vaikkapa pankkina tai viranomaisena ja yrittävät saada uhrin pankkitunnukset haltuunsa.
Poliisille tehtiin vuonna 2021 yhteensä 2500 rikosilmoitusta huijauksista. Pankkien vuoden 2022 puolivälin luvut enteilevät vilkasta huijausvuotta.
Huijarit ovat ajan tasalla ja taitavia
– Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat myös nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit tai viranomaiset tekevät huijauskeinoja tuottamattomiksi. Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa huijausten torjumiseen: 6,7 miljoonaa euroa torjuttuja huijauksia ja asiakkaille palautettuja varoja kertoo, että työ kannattaa, Saxholm sanoo.
Huijausmäärät kertovat myös pankkien järjestelmien tiiviydestä. Pankkien kautta tehdään yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa.
– Huijarit työskentelevät täyspäiväisesti, ja puolen vuoden aikana noin 600 miljoonasta maksutapahtumasta runsaat 1800 on ollut huijauksia. Tämä kertoo siitä, että huijareiden ei ole helppoa päästä tunkeutumaan pankin ja asiakkaan väliin, Saxholm muistuttaa.
Luonnollisesti pankkien ja poliisin luvut ovat vain jäävuoren huippu – tilastoimattomien tapausten lukumäärää tai rikoshyötyä ei tiedetä. Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Mitä nopeammin toimii, sitä todennäköisempää on, että rahat saadaan pelastettua.
– Rikoksen uhri menettää muutakin kuin rahaa. Huijatuksi joutuminen saattaa aiheuttaa häpeää, eikä tapahtuneesta tee mieli kertoa edes läheisille. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta, Saxholm muistuttaa.
Huijarit eivät suinkaan vaani vain iäkkäitä: Poliisin vuoden 2021 tilastoista selviää, että esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita.
