Suomessa alennettiin yhteisöverokantoja vuosina 2012–2014 yhteensä kuusi prosenttiyksikköä eli 26 prosentista 20 prosenttiin. Veronalennusten yhtenä tavoitteena oli lisätä investointeja, mutta VATT:n tutkijaryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tavoite ei toteutunut pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä, joita on yli 90 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden Jarkko Harjun, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikan tuore tutkimus on ensimmäinen, jossa yhteisöveron alentamisen vaikutuksia investointeihin ja kasvuun on tutkittu suomalaisella yritystason rekisteriaineistolla. Tutkimuksessa keskityttiin pieniin ja keskisuurin osakeyhtiöihin, koska ne ovat tärkeitä talous- ja työllisyyskehityksen ajureita.
Veronalennuksilla ei ollut vaikutusta pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin, mutta uudistus vauhditti jonkin verran liikevaihdon ja liiketoiminnan kasvua, tiivistävät tutkijat päätuloksen.
Yritysten kassavarallisuus ja liikevaihto kasvoivat
Kassavarallisuuden kasvu mahdollisti liikevaihdon kasvattamisen etenkin niissä yrityksissä, joilla oli kassavarojen rajallisuuden takia ennen veronalennuksia vähemmän mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa, mutta samalla käyttämätöntä potentiaalia kasvattaa liikevaihtoa ja liiketoiminnan volyymia. Liikevaihto kasvoi veronalennusten ansiosta 1,6 prosenttia ja muuttuvat kulut 1,6 prosenttia. Se kertoo mahdollisuudesta kasvattaa yritysten taloudellista toimintaa.
Veronalennusten vaikutukset liikevaihtoon olivat suurempia niissä osakeyhtiöissä, joissa yrityksen pääomistaja on itse aktiivisesti mukana yritystoiminnassa johtavassa operatiivisessa asemassa. Sen sijaan veronalennuksilla ei ollut yhtä merkittäviä vaikutuksia varakkaiden ja vanhempien yritysten kohdalla, erittelevät Harju, Koivisto ja Matikka tutkimuksensa havaintoja.
Kohdennetummat verokannustimet toimivimpia
Verokannustimet olisikin tutkijakolmikon mukaan tehokasta kohdentaa koko yrityskenttää tarkemmin, vaikka se onkin vaikeammin toteutettavissa.
Kaikille yrityksille suunnatut veronalennukset ovat kansainvälisen tuoreen tutkimusnäytön perusteella melko tehoton tapa vaikuttaa suurempien, vanhempien ja kassavarallisuudeltaan rikkaiden yritysten kasvuun tai toiminnan laajenemiseen.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Journal of Public Economics -journaalissa. Yhteisöverotutkimus liittyy vuoden 2022 alussa käynnistyneen Suomen Akatemian rahoittaman Verotutkimuksen huippuyksikön työhön. Huippuyksikössä ovat mukana Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. Huippuyksikön avajaisia vietetään 1.9. – 2.9.2022 Tampereen yliopistolla, jossa keynote-puhujana on kansainvälisen verotutkimuksen uranuurtaja, Michiganin yliopiston professori Joel Slemrod.
