Työssäkäyvien yhteisöllisyyden kokemukset polarisoituvat, kertoo Miten Suomi voi? -tutkimus. Noin joka neljäs kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssä. Tulosten mukaan sitä edistäviä tekijöitä olivat erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen, kun taas työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit olivat suurimpia riskejä yhteisöllisyydelle.

Työssäkäyvistä noin 70 prosenttia kokee yhteisöllisyyttä työssä. Noin joka neljännen kohdalla yhteisöllisyys on vahvalla tasolla.

Yhteisöllisyys muodostuu luottamuksesta työkavereihin sekä siitä, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi omassa työyhteisössä. Lähityössä yhteisöllisyyttä koetaan hieman vähemmän kuin hybridityössä, mutta saman verran kuin pelkässä etätyössä. Vähiten yhteisöllisyyttä kokivat osa-aikaista työtä tekevät sekä yksin asuvat vastaajat.

Yhteisöllisyyden kokemuksia selvitettiin Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen teemajulkaisussa. Jo aiemmin tutkimusryhmä oli havainnut, että kokoaikaisessa etätyössä yleinen yksinäisyys oli kasvanut. Työssä koettua yhteisöllisyyttä koskevat kysymykset lisättiin tutkimukseen kesällä 2023. 

– Samalla kun selkeästi suurempi osa kokee työssään pikemminkin yhteisöllisyyttä kuin sen puutetta, missään tutkituissa ryhmissä ei havaittu yhteisöllisyyden vahvistumista, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys heikentyi erityisesti sillä kolmanneksella, joilla se oli jo lähtökohtaisesti verrattain heikkoa. Lisäksi yhteisöllisyyden heikentymistä havaittiin määräaikaisilla työntekijöillä, johtajilla ja nuorilla aikuisilla.

Reilu kohtelu ja palveleva johtaminen rakentavat yhteisöllisyyttä 

Erot työoloissa voivat selittää heikompia yhteisöllisyyden kokemuksia esimerkiksi osa-aikaisilla ja nuorilla työntekijöillä. 

Tulosten mukaan erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen voivat edistää yhteisöllisyyttä. Suurimpina riskeinä yhteisöllisyydelle havaittiin työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit.  

Yhteisöllisyyden vahvistaminen työssä on tärkeää, koska se voi edistää työhyvinvointia, pystyvyyttä ja työpaikkaan sitoutumista sekä torjua yleistä yksinäisyyttä.

– Työelämän kehittämisessä on viime vuodet puhuttu autonomiasta ja itseohjautuvuudesta. On korkea aika kiinnittää yhtä lailla huomiota yhteisöllisyyteen ja sitä lisääviin sosiaalisiin voimavaroihin työssä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

– Jos työpaikalla koetaan yhteisöllisyyden puutetta, sen vahvistaminen on nähdäksemme merkittävä mahdollisuus työpaikoille lisätä hyvinvointia, motivaatiota ja sitä kautta työpaikkaan sitoutumista ja tuottavuutta, Hakanen jatkaa.