Keskuskauppakamari
TKI-verovähennyksen kaatumista Romakkaniemi harmittelee. Kesällä tehdyn kauppakamarikyselyn perusteella noin puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä katsoi, että uusi tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin lisäisi merkittävästi tai jonkin verran yrityksen T&K-toimintaa. 
Uutiset

Keskuskauppakamari: Moralistiset pisteverot heitettiin romukoppaan – kiitokset Saarikolle

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kiittää valtiovarainministeri Annika Saarikkoa siitä, että hallitus ei edistä nk. moralistisia pisteveroja, eli maastapoistumisveron ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottoa. Verojen yhteisvaikutukset olisivat Keskuskauppakamarin mukaan heikentäneet Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Myös palkka-avoimuudesta ja työttömyysturvan euroistamisesta luopumiseen Romakkaniemi on tyytyväinen, mutta TKI-verokannustimen kaatumista hän pitää virheenä. Jopa puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä olisi ollut valmis lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaansa uuden verokannustimen myötä.

Juho Romakkaniemi kiittelee valtiovarainministeri Annika Saarikkoa, joka kuunteli yritysten esittämiä huolia ja päätti, ettei niin sanottuja moralistisia pisteveroja tule tällä hallituskaudella. Hallituspuolueet pääsivät sopuun siitä, ettei hallitus edistä maastapoistumisveron ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottoa. 

– Valtiovarainministeri Saarikko teki ainoan oikean päätöksen ja päätti olla tuomatta näitä moralistisia pisteveroja eduskuntaan. Nämä verot eivät olisi tuottaneet mitään, vaan päinvastoin aiheuttaneet suuria hallinnollisia kustannuksia, epävarmuutta sekä haitanneet kansainvälisten asiantuntijoiden ja startup-yritysten Suomeen tuloa, Romakkaniemi sanoo. 

Maastapoistumisvero olisi laajentanut Suomen verotusoikeutta myyntivoittoihin henkilön muuttaessa pois Suomesta

Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotossa puolestaan on kyse siitä, että toisesta maasta tuleva työmatkalainen olisi useissa tilanteissa heti verovelvollinen Suomessa. Laki olisi koskenut jo muutaman päivän työskentelyä Suomessa.  

Näiden verojen yhteisvaikutukset olisivat Romakkaniemen mukaan heikentäneet Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja olleet täysin vääränlainen viesti kansainvälisesti liikkuville osaajille ja sijoittajille. 

Hallitus päätti samassa yhteydessä luopua myös palkka-avoimuudesta, työttömyysturvan euroistamisesta ja yritysten TKI-verovähennyksestä. 

– Hyvä, että samassa yhteydessä kaatui myös palkka-avoimuus, joka kansankielellä sanottuna tarkoitti palkkaurkintaa. Se olisi tuonut vain eripuraa ja pahaa mieltä työpaikoille sekä loukannut ihmisten yksityisyyttä, Romakkaniemi sanoo. 

Romakkaniemen mukaan myös työttömyysturvan euroistamisesta luopuminen on hyvä asia, koska ansioturvaa pitää kehittää eri pohjalta

– Euroistaminen olisi kohdistunut kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eikä olisi ollut reilua. On järkevämpää toteuttaa ansioturvan tason porrastaminen kaikille työttömyyden keston mukaan sekä ansioturvan muuttaminen universaaliksi. Tämän pitää olla heti ensimmäisenä seuraavan hallituksen työlistalla, Romakkaniemi sanoo. 

Sen sijaan yritysten TKI-verovähennyksen kaatumista Romakkaniemi harmittelee. Kesällä tehdyn kauppakamarikyselyn perusteella noin puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä katsoi, että uusi tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin lisäisi merkittävästi tai jonkin verran yrityksen T&K-toimintaa. 

– Sitä esitti yksimielisesti pääministeri Sanna Marinin nimittämä parlamentaarinen työryhmä, ja sitä johti Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Voikin kysyä, mitä arvoa tällaisilla parlamentaarisilla työryhmillä on, jos edes yksimielinen ehdotus ei johda tuloksiin, Romakkaniemi sanoo.