Sydämen vajaatoiminta on sydänsairaus, jossa sydämen pumppauskyky on heikentynyt. Se on usein taustalla olevien sydän- ja verisuonitautien ja aineenvaihduntasairauksien, kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja diabeteksen, päätepiste. Jopa yksi viidestä sairastuu sydämen vajaatoimintaan elämänsä aikana. Väestön ikääntyessä Suomessakin esiintyvyyden odotetaan kasvavan huomattavasti. Siksi sairauden riskitekijöiden tutkiminen hyödyttää koko väestöä ja edistää ennaltaehkäisyä.
LL Matti Vuori tutki väitöstyössään useita sydämen vajaatoimintaan liittyviä riskitekijöitä. Kohteiksi valikoituivat etenkin suolan liikasaanti ja diabetekseen liittyvä sydämen vajaatoiminta.
– Parhaiten sydämen vajaatoimintaa voi yksittäinen ihminen ehkäistä välttämällä liikapainoa ja suolan liikasaantia, sekä hoitamalla diabetes ja verenpaine mahdollisimman hyvin, Vuori summaa.
Suolan liikakäyttö aiheuttaa monia liitännäissairauksia, jotka altistavat sydämen vajaatoiminnalle
Vuori tutki väitöskirjassaan, oliko suolan saannin ja sydämen vajaatoiminnan puhkeamisen välillä yhteys. Tätä varten tutkittiin 4 630 suomalaisen henkilön vuorokausivirtsan natriumarvot kansallisessa FINRISKI-aineistossa ja potilaita seurattiin 14 vuoden ajan. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa suolan saantia arvioitiin luotettavimmalla tavalla, 24 tunnin virtsankeräyksellä.
Tutkimuksessa suolan liikakäyttö ei suoraan ollut yhteydessä vajaatoiminnan puhkeamiseen, vaan ainoastaan välillisesti suolan liikakäyttöön liittyvien liitännäissairauksien kautta, joiden suhteen tulokset vakioitiin. Vakioimattomassa analyysissä suolan ja vajaatoiminnan välillä näytti olevan yhteys.
– Korkea verenpaine, ylipaino, ja diabetes itsessään aiheuttavat sydämen vajaatoimintaa suolan liikasaannin kautta, eikä pelkkä itsenäinen suolan liikasaanti, Vuori toteaa.
Diabetes on merkittävä sydämen vajaatoiminnan aiheuttaja
Diabetekseen liittyvien sydämen vajaatoiminnan riskitekijöiden selvittämiseksi tutkimuksessa käytiin läpi 3 834 diabeetikon ja 90 177 verrokin monikansalliset tiedot eri Euroopan maissa. Tutkimuksessa havaittiin, että diabeetikoiden vajaatoimintariski oli 2,7 kertaa suurempi verrokkeihin nähden.
Diabeteksen todettiin itsessään olevan monilla mekanismeilla merkittävä sydämen vajaatoiminnan aiheuttaja, ja jo pelkkä diabeteksen olemassaolo oli merkittävä suora vaikuttaja 43 prosentissa vajaatoimintatapauksista. Uutta tietoa diabeteksen mekanismeista sydämen vajaatoiminnan synnyssä – myös suolan liikasaanti on välillisesti yhteydessä sydämen vajaatoimintaan (Väitös: LL Matti Vuori, 19.8.2022, sisätautioppi)
Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.
Alatyyppeihin pohjautuva luokittelu avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia
Matti Vuoren väitöstutkimus osoitti, että suomalaiseen sairaalarekisteriin pohjautuvia vajaatoimintadiagnooseja voi luotettavasti käyttää tieteellisessä tutkimuksessa.
– Sydämen vajaatoiminnan geneettistä pohjaa yritetään kaikkialla maailmassa avata tällä hetkellä geenitutkimuksen keinoin, ja tämän pohjustamiseksi vajaatoimintadiagnoosien luotettavuus eli validiteetti piti selvittää suomalaisessa rekisteriaineistossa. Pelkkä diagnoosi on kuitenkin liian laaja määrite, ja osana tutkimustani kehitimme automaattiseen tekstin louhintaan perustuvan työkalun, jolla voidaan tarkentaa diagnoosia. Tämä mahdollistaa sydämen vajaatoiminnan alatyyppien tutkimisen kohdennetuin geenianalyysein ja luo uusia tutkimusmahdollisuuksia rekisteripohjaiseen tutkimukseen jatkossa, Vuori sanoo.
LL Matti Vuori esittää väitöskirjansa ”Heart failure – risk factors and the validity of diagnoses” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.8.2022 klo 12.00 (Risto Lahesmaa -sali, T-sairaala, Tyks, Hämeentie 11, Turku).
Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/67816654889?pwd=YnhqbzNTSytIRERFalhldEtDUkZ2QT09
