Hallitusneuvotteluja vetävä Petteri Orpo on asettanut yhdeksi tavoitteeksi nostaa työllisten määrää 100 000 uudella työllisellä. Tavoite on sama kuin Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen maaliskuun alussa julkaisemassa politiikkasuosituksessa.
Saavuttaakseen tavoitteensa Petteri Orpon hallitus tarvitsee yhteiskunnallisten yritysten apua. Työllisten määrän nostaminen sadalla tuhannella vaatii ehdottomasti, että myös osa- ja täsmätyökykyiset sekä muut työllistymiseen tukea tarvitsevat henkilöt pääsevät mukaan työelämään.
Hyvä uutinen on, että keinot onnistua ovat jo olemassa, eivätkä ne edes vaadi julkista lisärahoitusta nykytasoon verrattuna. Tarvitaan vain toimien järkevöittämistä ja rahoituksen uudelleen kohdentamista.
Julkiset hankinnat tukemaan työllistymistä
Ehkä helpoin keinoista on julkisten hankintojen hyödyntäminen. Hankintayksiköillä on kaikki valta toteuttaa hankinnat niin, että ne tukevat työllistymistä. Hyviin hankintoihin ei tarvita lisää rahaa – vain vaivannäköä ja osaamista. Hallituksen tulee linjata, että hankintayksiköiden on määrätietoisesti lisättävä tulos- ja vaikutusperusteisia hankintoja. Hankintojen vaikutusta työllistymiseen tulee seurata, tietoa kerätä ja tulosten oppeja hyödyntää.
Työhön integroinnista vaihtoehto työttömyydelle
”Oikein” työttömänä olemisen vahtimisen sijasta työllisyyspolitiikan päämääräksi tulee nostaa yksilön työkyvyn löytäminen ja vahvistaminen. Resurssit pitää suunnata yksilöä valmentavaan tukeen. Näin hillitään myös työttömyydestä yhteiskunnalle koituvia sosiaali- ja terveyskustannuksia sekä lisätään positiivisia hyvinvointivaikutuksia. Viisas hallitus turvaa työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytykset pitkäjänteisen, vaikuttavuusperusteisen rahoitusmallin avulla.
Työstä ei saa rangaista
Kuten kaikessa, myös työllistymisessä parhaat tulokset saadaan kannustamalla, ei rankaisemalla. Työmarkkinoiden rakenteita tulee kehittää niin, että yksilöä palkitaan työllistymisestä, yritystä työllistämisestä ja koko yhteiskuntaa hyvistä työpaikoista, ei työttömyyden ylläpidosta.
Kynnystä työn vastaanottamiseen tulee madaltaa ja työn vastaanottamisen liittyviä taloudellisia riskejä vähentää. Tämä onnistuu myös yksinkertaisesti. Työtuloa mahdollisesti täydentävien tukien tulee olla ennakoitavia ja oikea-aikaisia.
Ilman hyvää työelämää mikään ei onnistu
Toivottavasti Säätytalolla muistetaan myös, että ihmisen työkyky ei ole joko-tai, täydellinen tai olematon. Jokaisen meistä työkyky vaihtelee, ja siihen vaikuttavat lukuisat tekijät.
Uusien työllisten ja työpaikkojen lisäksi ratkaisevaa on työhyvinvoinnin parantaminen. Työelämää pitää pystyä kehittämään ihmislähtöisesti. Tulevaisuuden työelämässä työn vaatimuksia sovitetaan yksilöllisiin voimavaroihin joustavasti. Vain näin voimme pitää yllä sekä työkykyä että työllisyysastetta.
