Petteri Orpon hallitusohjelman verolinjauksissa yrityksille ja omistajille tarjottiin ennakoitavuutta: merkittäviä kevennyksiä tai kiristyksiä ei ohjelmaan sisälly. Yritysten kannalta ensi vuoden merkittävimmät veromuutokset liittyvät tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvuun perustuvan verokannustimen soveltamisen alkamiseen ja suurten konsernien globaalin minimiveron voimaantuloon. Ansiotulo-, kiinteistö- ja varainsiirtoverotukseen on tulossa pieniä muutoksia. Lisäksi ensi kevään kehysriihestä on odotettavissa uusia veropäätöksiä. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti veronkiristyksiä ei tulisi kohdentaa yritystoimintaan ja työntekemiseen.
T&K-verokannustimen ylimääräisen lisävähennyksen soveltaminen alkaa vuonna 2024. Ensi vuoden alusta T&K-toiminnan palkoista ja ostopalveluista saa 50 prosentin yleisen lisävähennyksen ja lisäksi 45 prosentin ylimääräisen lisävähennyksen T&K-menojen kasvun osalta. Yleisen ja ylimääräisen lisävähennyksen vuosikohtaiset enimmäismäärät ovat 500 000 euroa eli yrityksellä on mahdollisuus saada enintään miljoonan euron lisävähennys.
Suurten konsernien globaalia minimiveroa koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan verovuodesta 2024 alkaen. Laki perustuu OECD:n kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishankkeeseen ja EU:n minimiverodirektiivin. Tavoitteena on varmistaa vähintään 15 prosentin tosiasiallinen verotaso suurille konserneille kaikissa toimintavaltiossa. Laki koskee vain konserneja, joiden kokonaisliikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. Uusi sääntely lisää merkittävästi suomalaisten konsernien hallinnollista taakkaa, koska se edellyttää tosiasiallisen verotason laskemista ja raportoimista kaikissa toimintavaltioissa minimiveroa koskevien säännösten mukaisesti.
Ansiotuloverotukseen tehdään useita pieniä muutoksia, joilla pyritään kokonaisuutena keventämään työn verotusta. Näkyvin muutos on uuden ylimmän tuloluokan lisääminen vuoden 2024 tuloveroasteikkoon 150 000 euron tulorajalla. Niin sanotulla solidaarisuusverolla korotettu ylimmän tuloluokan veroprosentti pysyy samana 44 prosentissa. Palkkatulon kokonaismarginaalivero kunnallisvero ja sivukulut huomioiden nousee ensi vuonnakin 60 prosenttiin. Ulkomaisten osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi tehdään täsmäparannus avainhenkilöverotuksen soveltamisajan pidennyksellä 4 vuodesta 7 vuoteen.
Kiinteistöverotuksessa maapohjan kiinteistöveron alarajaa nostetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Muutos pakottaa lähes 250 kuntaa korottamaan maapohjien kiinteistöveroa. Myöhemmin hallituskaudella on tarkoitus toteuttaa pitkään valmisteltu kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistus, joka kiristäisi kiinteistöverotusta edelleen. Muutosta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa ensi keväänä.
Varainsiirtoverotukseen tulee useita yrityksiäkin koskevia muutoksia. Kiinteistöihin sovelletaan 3 prosentin ja osakkeisiin 1,5 prosentin varainsiirtoverokantaa. Liiketoimintasiirron verovapaus saadaan jatkossa myös silloin, kun siirto tapahtuu jo olemassa olevaan yhtiöön, ja ilman erillistä hakemusmenettelyä. Muutos joustavoittaa yritysjärjestelyjen toteuttamista. Ensi vuodesta alkaen osakaslainasaamisten myynti kuuluu yrityskaupan varainsiirtoveropohjaan. Tämä kiristys vaikuttaa osakekauppana toteutettavan yrityskaupan varainsiirtoverotusta, jos myyjä on rahoittanut kaupan kohteena olevaa yhtiötä tai sen konserniyhtiötä lainalla ja luovuttaa lainan osana kauppaa. Valtiovarainministeriö asetti syksyllä asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia jo ensi kevään kehysriihtä silmällä pitäen. Työryhmän tehtävänanto kattaa myös veronkiristykset. Hallitusohjelman veropoliittisten linjausten mukaista olisi, että talouskasvun edellytysten turvaamiseksi veronkiristyksiä ei kohdistettaisi yritystoimintaan ja työntekemiseen.
