Yritykset tarttuvat kyllä ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia neuvoa ja tukea aloittamiseen. Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä 88 prosenttia vastasi tarttuneensa käytännön toimiin saatuaan oppia hiilijalanjäljen laskentaan. Kyselyyn osallistui myös Turun kauppakamarin jäsenistöä Varsinais-Suomesta.
Keskuskauppakamarin järjestämään ja LähiTapiolan mahdollistamaan ilmasto-ohjelmaan osallistuneet yritykset mainitsivat konkreettisiksi toimiksi yrityksissään erityisesti päästöttömään sähköön siirtymisen, kuljetusten tarkemman suunnittelun polttoainekulujen hillitsemiseksi ja vihreämmät hankinnat. Yli 88 prosenttia vastanneista yrityksistä oli tehnyt näitä konkreettisia muutoksia. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 65 prosenttia laati myös oman yrityksen päästövähennystiekartan.
Mukana ensimmäisessä ilmasto-ohjelmassa oli lukuisia Turun kauppakamarin jäsenyrityksiä, kuten Forssassa toimiva ATI-Teräs Oy.
“Osallistuimme Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan, joka tarjosi meille arvokkaita käytännön työkaluja hiilijalanjäljen laskentaan ja ilmastotyön kehittämiseen. Ohjelman asiantuntijoiden vetämät koulutukset ja työpajat muiden yritysten kanssa antoivat meille paitsi selkeät ohjeet laskennan toteuttamiseen, myös arvokkaita näkökulmia ja esimerkkejä muiden yritysten ilmastotoimista. Näistä pystymme ammentamaan parhaat käytännöt omaan toimintaamme”, sanoo ATI-Teräs Oy:n hallituksen jäsen Satu Juvankoski.
”Ilmastotoimilla on tietenkin vaikutusta yrityksille itselleen, mutta vaikutus näkyy myös yhteiskunnassa, mikä on tärkeää, kun ajatellaan koko maailmaa yhdistävää ilmastokriisiä. Isoilla yrityksillä on mahdollisuus ja osaamista tehdä toimia itsenäisesti, mutta pk-yritykset tarvitsevat usein konkreettista tukea. Halua on, kunhan välineet tarjotaan”, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen.
Keskuskauppakamarin ja LähiTapiolan ilmasto-ohjelmaan osallistui 218 yritystä, joista 131 laski ohjelman aikana hiilijalanjälkensä. Näistä yrityksistä 51 vastasi kyselyyn, joka tehtiin joulukuun alussa. Yritykset olivat eri puolilta Suomea, eri aloilta ja enimmäkseen 10–250 henkilöä työllistäviä.
Hakasen mukaan toimitusketjuista saatavan datan puute on koettu yrityksissä yhdeksi keskeisimmäksi esteeksi päästövähennysten suunnittelulle ja toteuttamiselle. Päästövähennysten tekeminen edellyttää yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, jotta yritykset saavat tarvitsemansa tiedon siitä, mistä päästöt tulevat.
”Jos päästölaskentaa ei ole tehty, ei välttämättä voi osallistua kilpailutuksiin ja näin menee kauppoja sivu suun. Tämän yritykset ovat huomanneet”, Hakanen sanoo.
