Varsinais-Suomen suhdanneodotukset ovat nousseet poikkeuksellisen pandemiavuoden jälkeen jopa muuta maata nopeammin. Tämä käy ilmi keskiviikkona julkaistusta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-barometrista, johon vastasi Varsinais-Suomessa 418 yrittäjää. Tuoreessa pk-barometrissa selvitettiin pk-yritysten näkemyksiä muun muassa suhdannetilanteista, yrityksen taloudellisesta kehityksestä sekä rahoituksesta. Lisäksi yrittäjiltä kysyttiin digitalisoitumisesta ja paikallisesta sopimisesta.
Tuoreesta pk-barometrista selviää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät näkevät yleiset suhdannenäkymät huomattavasti positiivisemmin kevään 2021 barometriin verrattuna. Suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt 21%, kun keväällä se oli 1%.
-Yhä useampaa yrittäjää huolettaa yleinen kustannustason nousu sekä vaikeus löytää osaavaa työvoimaa. Näiden haasteiden pelätään vaikuttavan myös yritysten kasvu- kehittämismahdollisuuksiin. Talouden nopean toipumisen ja yritysten omien tuotteiden sekä palveluiden hinnoitteluvaran kasvusta huolimatta pelkona on, että kasvu ei riitä kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.
Paikallinen sopiminen auttanut kysynnän laskiessa
Pk-barometrin mukaan 24 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä on käytössään yrityskohtainen sopimus työehdoista henkilöstön kanssa. Yrittäjistä 23 prosenttia ilmoittaa sopimuksen tukeneen yrityksen kasvua. Yhtä moni yrittäjä kertoi paikallisesta sopimuksesta olleen hyötyä myös tilanteessa, jossa yrityksen tuottamien palveluiden tai tuotteiden kysyntä on laskenut huomattavasti. Tulos eroaa merkittävästi valtakunnallisesta tuloksesta, jossa 15 prosenttia yrityksistä ilmoitti hyötyneensä sopimuksesta kysynnän laskun yhteydessä.
-Tulokset puhuvat puolestaan ja yritysten viesti paikallisen sopimisen hyödyistä on syytä kuulla. Paikallinen sopiminen yrittäjien ja työntekijöiden välillä luo parhaimmat edellytykset yritysten kilpailukyvylle ja menestykselle, Munter sanoo.
Rahoitusta haetaan investointeihin ja kasvuun
Varsinaissuomalaisista yrityksistä 39 prosentilla on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana (koko maa 39 %). Näistä vain 5 prosenttia katsoo, ettei ole saanut tarvitsemaansa rahoitusta (koko maa 5 %). Alueen yrityksistä 18 prosenttia (koko maa 20 %) aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Alueella rahoitusta tarvitaan pääasiassa investointeihin (59 %) ja kasvun ja kansainvälistymisen edellyttämän käyttöpääomaan (31 %). Vain 10 prosentti varsinaissuomalaisista yrityksistä tarvitsee rahoitusta kireästä suhdannetilanteesta johtuen (koko maa 14 %).
-Rahoituksen kysyntä- ja saatavuustilanne on nyt vakaa. Yrityksillä on kasvuun ja investointeihin suuntautuneita rahoitustarpeita ja näihin rahoituksen saatavuus on hyvä. Pankit ovat valmiita rahoittamaan pk-yrityksiä, kun suhdannetilanne on kääntynyt paremmaksi. Luonnollisesti myös Finnvera haluaa olla edistämässä yritysten kasvun hankkeita, sanoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.
Kansainvälisyys vähäistä pk-yritysten keskuudessa
Alueen yrityksistä 18 prosentilla on vientiä tai toimintaa ulkomailla (koko maa 20 %) ja 88 prosenttia ei ole käyttänyt mitään kansainvälistymispalvelua (koko maa 86 %). Alueen pk-yritysten päävientimarkkina-alue on pohjoismaat sekä muut EU-maat. Vain 12 prosenttia alueen yrityksistä katsoo tarvitsevansa kansainvälistymispalveluita (koko maa 15 %).
-Kansainvälistyminen vaatii erityisosaamista ja pitkäjänteisyyttä. Näkisin erittäin tärkeänä, että pk-yritykset hakeutuisivat kansainvälistymispalveluiden piiriin matalalla kynnyksellä, jos strategiassa on suunnata liiketoimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Team Finland verkosto (Business Finland, ELY-Keskus, Finnvera ja Ulkoministeriö) tukee pk-yrityksiä kansainvälistymisessä myöntämällä rahoitusta ja antamalla ilmaista neuvontaa, toteaa Pelkonen.
Syksyn 2021 pk-yritysbarometriin vastasi Varsinais-Suomessa 418 yrittäjää. Heistä 60 prosenttia toimii palvelualalla ja 14 prosenttia kaupan alalla. Vastaajista 8 prosenttia on rakennus- ja 17 prosenttia teollisuusalan yrityksiä.
