Työeläkevakuuttajat tarkistivat vuoden 2024 aikana noin 34 500 yrittäjän YEL-työtulon. Heistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan. Noin kahdeksan prosenttia puolestaan hylkäsi ehdotuksen. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.
Tarkistuksen kohteena olivat viime vuonna yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joiden työtuloon ei ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Työtulotarkistukset perustuvat vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tason säännöllisesti.
– Tarkistusvelvollisuuden lisäksi lakiin lisättiin aiempaa tarkemmin tiedot, joiden perusteella yrittäjän työtulo arvioidaan. Tarkoituksena on saada työtulo vastaamaan mahdollisimman hyvin yrittäjän todellista työpanosta nykylain mukaan, jolloin myös yrittäjän työeläke sekä muu sosiaaliturva asettuu oikealle tasolle, toteaa Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.
Työtulo vaikuttaa paitsi vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana maksettavaan työeläkkeeseen, myös esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaan, työttömyysturvaan ja asumistukeen.
Noin puolella työtulo nousi säädetyn enimmäiskorotuksen verran
Tarkistuksen kohteena olevia YEL-vakuutuksia oli viime vuonna noin 34 500. Jos tarkistuksessa havaittiin, että yrittäjän työtulo ei vastannut työpanoksen arvoa, yrittäjä sai työeläkevakuuttajalta ehdotuksen uudesta työtulosta. Yrittäjän on tällöin ollut mahdollista esittää lisätietoja työtulon perusteluksi, mikäli hän ei ole ollut samaa mieltä ehdotetusta työtulosta.
– Lähes puolet työtuloehdotuksen saaneista yrittäjistä ei ollut reagoinut siihen lainkaan, ja noin kahdeksan prosenttia hylkäsi ehdotuksen eli toimitti lisätietoja esimerkiksi yrittäjätoimintansa laajuudesta ja työpanoksensa arvosta, kertoo Pelkonen.
Yrittäjien toimittamissa lisätiedoissa korostuivat esimerkiksi tieto yritystoiminnan tilanteen muutoksesta, yrittäjän maksukyky, liikevaihtoa koskevien taustatietojen virheellisyys, työtuntien vähäisyys sekä terveydelliset syyt.
– Työtulosuositukseen käytettävää alan yhteistä työtulolaskuria tuunattiin vuoden 2023 tarkistusten jälkeen. Edelleen yrittäjien vastauksissa oli usein nähtävissä se, että työtulo käsitteenä on heille vieras ja vaikeaselkoinen, Pelkonen mainitsee.
Noin 54 prosentilla työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä työtulo nousi lainmukaisen enimmäismäärän verran eli 4 000 eurolla. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta. Osalla näistä yrittäjistä työtulo ei vielä ensimmäisen tarkistuksen jälkeen ole oikein mitoitetulla tasolla, jolloin heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua.
Pienellä osalla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtulon nostamiseen työpanosta vastaavalle tasolle riitti enimmäiskorotusta pienempi summa tai yrittäjä valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen. Osa yrittäjistä puolestaan valitsi muun summan työtulosuositukseen kuuluvan liikkumavaran sisällä.
Tarkistusten lopputuloksena työtulo nousi reilulla 70 prosentilla tarkistetuista yrittäjistä. Noin 25 prosentilla työtulo pysyi samana, ja alle prosentilla työtulo laski. Loppuosalla tarkistaminen oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
Työtulopäätökset eivät toistaiseksi ole merkittävästi muuttuneet valitusten myötä
Mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen hänelle vahvistettuun YEL-työtuloon, on hänellä oikeus valittaa päätöksestä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK) 30 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta.
– Muutoksenhakulautakunnalla ei vielä ole täydellisiä tilastotietoja YEL-työtulopäätöksistä tehdyistä valituksista lainmuutoksen voimaantulon jälkeen. Alustavien tietojen mukaan esimeriksi vuoden 2024 tammi-syyskuussa TELK on vastaanottanut noin 700 valitusta alle 15 000 euron työtulopäätöksistä, Pelkonen kertoo.
Valituksissa yleisimmin mainittuja syitä ovat olleet työpanoksen arvon väärin arviointi, kyvyttömyys maksaa suurempia vakuutusmaksuja sekä näkemys siitä, että edellisten vuosien liikevaihto ja -voitto eivät kuvaa tulevaisuuden odotuksia.
– TELK:ssä tähän mennessä ratkaisuista, viime vuonna tehdyistä valituksista noin 30–50 työtulopäätöstä on muutettu. Pääasialliset perusteet muutoksiin ovat TELK:n mukaan olleet näyttö todellisista työtunneista, toiminnan supistuminen aiemmasta tai toiminnan osa-aikaisuus tai sivutoimisuus, Pelkonen kuvaa.
Vaikka TELK:n kertomat luvut eivät kata kokonaisuutta, antavat ne kuitenkin jotain suuntaa sekä valitusten määrästä että valituksen myötä muutettujen päätösten osuudesta.
– Näidenkin tietojen perusteella voidaan todeta, että YEL-työtulojen vahvistus toimii varsin hyvin nykyisen lainsäädännön mukaisesti, Pelkonen arvioi.
Tarkistukset jatkuvat, mitä luvassa YEL-selvityshankkeesta?
YEL-työtulojen tarkistukset jatkuvat myös alkavana vuonna. Kohderyhmänä tulevat olemaan kaikki ne yrittäjät, joiden YEL-vakuutus on ollut vähintään kolme vuotta voimassa ja työtuloon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kyseisenä aikana. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan heitä tulee olemaan vajaat 64 000.
– Jatkossakin työeläkevakuuttajilla on lain mukainen velvollisuus tarkistaa yrittäjän työtulo kolmen vuoden välein. Enimmäiskorotus puolestaan koskee kahta ensimmäistä tarkistuskierrosta, Pelkonen kertoo.
Sitä mukaa kun yrittäjien työtulot asettuvat oikealle tasolleen, kasvaa myös yrittäjien työeläkemaksuista kertyvä tulo. Tämä vaikuttanee lähivuosina YEL:n rahoitukseen helpottavasti, mutta pitkällä aikavälillä tilanne muuttuu, kun paremmat työeläkkeet tulevat maksuun.
– Vuosittain maksettavat yrittäjäeläkkeet rahoitetaan työssä olevilta perittävillä YEL-maksuilla, jotka eivät kuitenkaan riitä kattamaan eläkemenoa. Erotuksen kuittaa valtio, jonka osuus on vuosien saatossa kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa, Pelkonen toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri asettanut selvityshenkilö Jukka Rantalan kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Rantalan tehtävänä on selvittää erityisesti nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.
Työeläkealalla on jo pitkään saanut kannatusta YEL-työtulon periaatteellinen muuttaminen nykyisestä työtulosta kohti ansiopohjaisuutta eli todellisia työtuloja. Digitalisaatio ja rekisteritiedon kehittyminen mahdollistaisivat sen tänä päivänä hyvin – toisin kuin lain voimaantullessa 1970-luvulla.
–Muutos voisi parhaimmillaan selkeyttää, joustavoittaa, yhdenmukaistaa ja tehostaa YEL:n toimeenpanoa. Ansiopohjainen työtulo olisi myös perusteiltaan nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi, Pelkonen arvioi.
Työeläkealan mielestä selvityshankkeessa ja YEL:n tulevassa kehittämisessä on tärkeää muistaa säilyttää työn tekemisen eri muotojen tasavertainen kohtelu.
– Työn hinnan ja reilun kilpailun näkökulmasta työnteon erilaisten muotojen pitäisi olla samalla viivalla myös eläkemaksujen suhteen, Pelkonen painottaa.
Keskeiset luvut vuonna 2024 suoritetuista YEL-työtulojen tarkistuksista
Luvut perustuvat Telan joulukuun 2024 alussa työeläkevakuuttajilta keräämiin alustaviin tietoihin, jotka ovat suuntaa antavia. Tarkemmat rekisteritiedot vahvistuvat Eläketurvakeskuksen raporteissa myöhemmin vuoden 2025 aikana.
YEL-vakuutuksia hoitavia työeläkevakuuttajia ovat työeläkeyhtiöt Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas sekä Apteekkien Eläkekassa ja Eläkekassa Verso.
- YEL-työtulotarkistuksen kohteena olevien yrittäjien määrä noin 34 500.
- Työtulo nousi reilulla 70 prosentilla (noin 24 800) työtulotarkistuksen kohteena olevista yrittäjistä.
- Noin 25 prosentilla (noin 8 700 yrittäjää) työtulo pysyi samana. Pienellä osalla (0,5 % eli noin 160 yrittäjällä) työtulo laski tarkastuksen seurauksena. Noin 2,5 prosentilla (noin 860 yrittäjää) tarkistus oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
- Tarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä noin 54 prosentilla (noin 18 800 yrittäjää) vuosityötulo nousi tarkistuksen enimmäismäärän verran eli 4 000 euroa.
- Reilut kaksi prosenttia (noin 800) yrittäjistä valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen.
- Tarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä noin kahdeksan prosenttia (noin 2 800) ei hyväksynyt saamaansa työtuloehdotusta vaan toimitti yritystoiminnastaan lisätietoja.
- Vuoden 2025 aikana tullaan tarkistamaan niiden yrittäjien YEL-työtulot, joiden YEL-vakuutus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta ja joiden työtuloon ei kyseisenä aikana ole tehty merkittäviä muutoksia. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan heitä on yhteensä vajaat 64 000.
