Kahden vuoden lasku pk-yrittäjien suhdanneodotuksissa on taittunut Varsinais-Suomessa.
Pk-yrittäjien seuraavan 12 kuukauden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Varsinais-Suomessa tasan nolla, eli samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Talousodotukset ovat parantuneet keväästä, jolloin varsinaissuomalaisten yrittäjien odotuksia kuvaava saldoluku oli -12. Edellisen kerran varsinaissuomalaisten yrittäjien odotukset ovat olleet näin positiivisella tasolla kaksi vuotta sitten syksyllä 2022.
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter arvioi, että viime vuosien kriisien leimaamat talousnäkymät ovat kääntymässä lievään optimismiin. Epävarmuus näkyy kuitenkin yhä.
– On tietenkin hyvä uutinen, että alueemme pk-yrittäjät näkevät tulevan vuoden aiempaa positiivisemmin: odotukset eivät heikkene, mutta eivät liioin kasva. Esimerkiksi varsinaissuomalaisten pk-yritysten investointihalukkuus on kuitenkin edelleen vaatimattomalla tasolla, Hanna Munter sanoo.
Liikevaihtoa kuvaava saldoluku on Varsinais-Suomessa korkeimmillaan kevään 2023 jälkeen: +11. Kuitenkin kannattavuuden saldoluku on -10. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on -19, kun se vuosi sitten oli -15. Kasvuhakuisuus on Varsinais-Suomessa kasvussa: 40 prosenttia alueen yrityksistä ilmoittaa tavoittelevansa kasvua. Vuosi sitten näin kertoi 35 prosenttia vastaajista.
– On hyvä, että maan hallitus on vienyt määrätietoisesti yrittäjyyden toimintaympäristöä parantavia hankkeitaan eteenpäin. Nyt myös kasvua tukevia toimia on saatava liikkeelle. Kyselyä tehtäessä Varsinais-Suomeen ei vielä ollut saatu esimerkiksi uusia tilausuutisia Meyerin telakalta. Uskon, että ne yhdessä korkotilanteen kanssa kääntävät nyt tunnelmia. Silti yrittäjillä on hyvin kaksijakoisia tilanteita: esimerkiksi kaupan alalla moni yrittäjä on vaikeuksissa, Munter sanoo.
Pk-yritysbarometrissa varsinaissuomalaisten yrittäjien työllistämisikeet ovat olleet laskussa vuoden 2022 alusta alkaen. Henkilökunnan määrää kuvaava saldoluku on nyt nollassa.
Rahoituksessa kapeikkoja
Alueen yrityksistä 36 prosentilla on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana tarve ulkopuoliseen rahoitukseen. Määrä on noussut viisi prosenttiyksikköä viime kevään mittauksesta. Kaikista vastaajista seitsemän prosenttia olisi tarvinnut rahoitusta, muttei ole sitä hakenut. Neljä prosenttia ei saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Lisäksi varsinaissuomalaiset yritykset kokevat rahoituksen hinnan huomattavasti merkittävämmäksi rahoituksen esteeksi (38 prosenttia) kuin maassa keskimäärin (24).
– Rahoituksen saatavuudessa on nähtävissä kiristymistä, vaikka tilanne Varsinais-Suomessa on vastausten perusteella parempi kuin Suomessa keskimäärin. Finnvera on tunnistanut rahoituskapeikkoja ja on kehittämässä uusia rahoitustuotteita, joissa huomioidaan etenkin pienten yritysten rahoitus, Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen kertoo.
Niillä alueen yrityksillä, joilla on kasvutavoitteita tai edes pyrkimys säilyttää nykyasema, 23 prosentilla on tutkimus- ja kehitystoimintaa. Eniten tukea t&k-toimintaan on saatu ELY-keskuksesta (59 prosenttia) ja Business Finlandista (29 prosenttia).
– Varsinaissuomalaisissa yrityksissä satsataan Pk-barometrin valossa valitettavan vähän t&k-toimintaan. Yritysten kilpailukyvyn parantamisen tai edes säilyttämisen kannalta panostukset t&k-toimintaan ovat tärkeitä, Pelkonen toteaa.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi koko maassa lähes 4155 yritystä ja Varsinais-Suomessa 380. Kysely toteutettiin internet-kyselynä kesäkuun 2024 puolivälistä heinäkuun 2024 puoliväliin.
