– Työryhmän ehdotukset pyrkivät korjaamaan Suomen työrauhasääntelyyn liittyviä ongelmia, mikä on kannatettavaa. Jatkovalmisteluun jää kuitenkin tehtävää, sillä ehdotukset ovat osittain rakenteellisesti ongelmallisia ja jäävät osin puutteellisiksi sekä epäselviksi. Mietinnön ehdotukset eivät myöskään kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, toteaa Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg.
Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työrauhakysymyksiä käsitelleen työryhmän päättyi tänään.
– Suomi on globaaleilla markkinoilla arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous. Työrauhan ja sen häiriöiden vaikutukset suomalaisten ja kansainvälisten yritysten halukkuuteen investoida Suomeen on merkityksellinen osatekijä arvioitaessa yritysten toimitusvarmuutta. On tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista pidetään tiukasti kiinni, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaava johtaja Janne Makkula toteaa.
Työryhmän esityksessä ehdotetaan sääntelyä suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden rajoittamisesta. Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja esitetään korotettavaksi ja lisäksi yksittäinen työntekijäkin voidaan jatkossa tuomita maksamaan hyvitystä työnantajalleen, jos tämä jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on jo tuominnut lainvastaiseksi.
– Poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla ja poliittiset mielenilmaisut kuuluvat vapaa-ajalle. Työnantaja on väärä kohde hallituksen politiikan arvostelemiseen, sillä työnantaja ei siitä päätä. Oman työnantajan vahingoittaminen ei ole myöskään työntekijän etu. Poliittisia työtaisteluita on useissa Euroopan maissa rajoitettu merkittävästi, monissa maissa ne ovat kokonaan kiellettyjä, hän jatkaa
– Voimassa oleva seuraamusjärjestelmä ei ole meillä ollut riittävän tehokas turvaamaan työrauhavelvollisuuden toteutumista. Tältä osin esitettävät muutokset ovat kannatettavia ja on tärkeää, että ne heijastuvat tulevaisuudessa selkeästi myös oikeuskäytäntöön, Makkula sanoo.
Myötätuntotyötaisteluita koskevaa sääntelyä kehitettävä jatkovalmistelussa
Esityksessä ehdotetaan myös suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista. Rajoituksen laajuus riippuisi kuitenkin siitä, vallitseeko tilanteessa työrauhavelvollisuus vai ei.
– Tukilakoista ulkopuolisille sekä kohteena oleville aiheutuvat vahingot ovat useimmiten suhteettoman suuria verrattuna tuettavan työtaistelun laajuuteen tai erimielisyyden kohteeseen. On erittäin tärkeää, että rajoituksia edistetään hallitusohjelman mukaisesti, Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Työryhmän mietinnössä oikeus myötätuntotyötaisteluihin olisi kuitenkin huomattavasti laajempi järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka ovat työrauhavelvollisuuden ulkopuolella kuin työrauhavelvollisuuden piirissä. Mielestämme tämä ei ole oikea eikä myöskään juridisesti kestävä ratkaisu, vaan sääntelyn tulee olla sisällöltään samanlaista molemmissa tilanteissa, hän toteaa. – Jatkovalmistelussa tulee huomioida vahvemmin Suomen perustuslain turvaamat yhdenvertaisuus, yhdistymisvapaus, omaisuudensuoja sekä elinkeinovapaus. Näiden oikeuksien arviointi suhteessa oikeuteen järjestää myötätuntotyötaisteluita jää mietinnössä puutteelliseksi.
