Suomen Yrittäjien mukaan Suomi voi nousta luovassa ajattelussa maailman kärkeen, kun kouluissa annetaan enemmän tilaa luovuudelle.
Suomi sijoittui tiistaina julkistetuissa Pisa-tutkimuksen luovan ajattelun tuloksissa Singaporen, Korean, Kanadan ja Australian jälkeen viidenneksi yhdessä Uuden-Seelannin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Suomen 15-vuotiaista 39 prosenttia ylsi luovuudessa OECD:n huippuosaamisen tasolle. Tutkimukseen osallistui 64 maata.
Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen pitää tuloksia erinomaisina.
– Suomi voi nousta luovassa ajattelussa maailman kärkeen, kun annamme kouluissa entistä enemmän tilaa luovuudelle. Tähän voi hyödyntää esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä. Oleellista on, että jokainen löytää vahvuutensa ja pääsee toteuttamaan itseään ja kehittämään lahjakkuuttaan. Jokainen on hyvä jossakin, jokainen voi olla luova omalla tavallaan. Uteliaisuuden ja luovuuden tulee olla osa jokaisen lapsen ja nuoren arkea, Kinnunen painottaa.
Pisa-tutkimuksessa selvitettiin, miten 15-vuotiaat nuoret osaavat tuottaa erilaisia ratkaisuja arkipäivän ongelmatilanteissa. Luovaa ajattelua arvioitiin vaihtoehtoisten ideoiden tuottamisella, omaperäisten ideoiden tuottamisella sekä ideoiden arvioinnilla ja kehittämisellä.
– Luovuus on tärkeä yrittäjyystaito, jota tarvitaan tulevaisuudessa. Jokainen yrittäjä tarvitsee luovuutta ja uusia ideoita menestyäkseen. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 43 prosenttia pk-yrittäjistä odottaa työntekijöiltään luovuutta ja kekseliäisyyttä. Kaikkein eniten yrittäjät odottivat työntekijöiltä oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutustaitoja, Kinnunen painottaa.
Suomalaisten koulujen väliset erot sekä eri sosioekonomisista taustoista tulevien oppilaiden väliset erot olivat pieniä, mutta sukupuolierot sen sijaan merkittäviä, jopa OECD-maiden suurimpia. Tytöt pärjäsivät luovuudessa kaikissa osallistujamaissa poikia paremmin.
– Suomen tytöt olivat tutkimuksessa luovan ajattelun huippuja, pojat ylsivät OECD:n keskitasolle. Tytöt ovat poikia parempia lukemisessa ja kirjoittamisessa, joita tarvittiin tutkimuksen luovuustehtävissä, Kinnunen sanoo.
– On hienoa, että Suomen tytöistä lähes puolet on huippuosaajia luovassa ajattelussa. Heidän joukossaan on vain vähän heikkoja osaajia. Suomen pojat pärjäsivät toki myös melko hyvin, mutta ero tyttöihin on aivan liian suuri. Haastan peruskouluja tyttöjen ja poikien välisen eron kiinni kuromiseen. Koulun tulee tarjota myös pojille sopivia, monenlaisia mahdollisuuksia luovuuden ja kekseliäisyyden kehittämiseen. Tähän tarvitaan käytännönläheistä tekemällä oppimista ja käden taitoja, Kinnunen painottaa.
Suomen nuoret pärjäsivät erityisen hyvin sosiaalisessa, yhteistoimintaan perustuvassa ongelmanratkaisussa, joka on kirjattu tavoitteeksi peruskoulun opetussuunnitelman toimintakulttuurin kehittämisen periaatteisiin.
– Samat maat, jotka pärjäsivät lukemisessa ja kirjoittamisessa, pärjäsivät pääosin myös luovuudessa. Luovuuteen liittyy kokeileva kulttuuri, jota tarvitsemme myös koulutuksen kehittämiseen, kun liitämme siihen vahvan seurannan, arvioinnin ja tutkimuksen. Uusia ideoita kannattaa kokeilla ja pilotoida. Luovutaan siitä, mikä ei toimi ja kehitetään sitä, mikä näyttää toimivan, Kinnunen sanoo.
