Sargo rakentaa Kokkolassa veneitä, joita myydään Japanista Grönlantiin

Kun Edy Sarin aloitti Kokkolan Öjassa vuonna 1967, hän ei rakentanut veneitä. Hän teki puusepäntyötä toisten telakoiden veneisiin – muun muassa Swan-purjeveneiden sisustuksia. Oma vene tuli vasta myöhemmin, ja lujitemuoviset jollat vuodesta 1970. Osakeyhtiö merkittiin kaupparekisteriin joulukuussa 1970, joten työ oli alkanut selvästi ennen kuin sillä oli yhtiön nimeä.

Melkein kuusikymmentä vuotta myöhemmin saman suvun veistämön veneitä myydään Japanissa, Grönlannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön oman jälleenmyyjäkartan mukaan maita on toistakymmentä, Turkista Norjaan.

Ensimmäinen vientikauppa syntyi kilparadalla

Ulkomaille ei lähdetty markkinatutkimuksen perusteella vaan sinne, missä kilpailtiin. Vienti alkoi jo veistämön ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja avaus tuli purjehduskilpailuista.

”Aloitimme viennin jo 1970-luvun puolivälissä. Valmistimme tuolloin pienempiä purjeveneitä, kuten Snipe-, OK-jolla- ja Optimist-luokan veneitä. Näiden purjeveneluokkien kilpailutoiminta oli Ruotsissa huomattavasti suurempaa kuin Suomessa, joten päätimme osallistua muutamalla veneellä Marstrandissa järjestettyihin kilpailuihin. Ruotsalainen Hjertman Sailing huomasi meidät siellä ja aloitti tuotteidemme maahantuonnin Ruotsiin. Ruotsin markkinat olivat paljon Suomen markkinoita suuremmat, joten tuntui hyvältä saada toimittaa kerralla jopa 10 venettä”, sanoo Matti Laurila.

Kotimarkkina on liian pieni, ja se on ollut valinta

Siinä on jännite, joka selittää Sargon paremmin kuin mikään mallisto. Runsaan kuudenkymmenen hengen veistämö keskipohjalaisella rannikolla ei voi elää siitä, mitä Suomessa myydään. Totalvenen joulukuussa 2020 julkaiseman jutun mukaan viennin osuus oli tuolloin noin 90 prosenttia.

Se tarkoittaa, että vene on rakennettava kestämään sellaisen ostajan arvion, joka ei ole koskaan käynyt Kokkolassa eikä tunne tekijää. Kaupan ratkaisee tuote, ei tuttuus. Kun kotimarkkina on kymmenesosa liiketoiminnasta, virheeseen ei ole pehmustetta.

Kun asiakkaaksi tuli poliisi

Ammattikäyttö on veistämölle mittari, jota harva huviveneentekijä saa. Vuodesta 1993 alkaen Kokkolasta on toimitettu partioveneitä Saksan viranomaisille, yhteensä 19 venettä.

Se on erilainen referenssi kuin myyty vapaa-ajanvene. Viranomainen ei osta tunnelmaa vaan käyttövarmuutta, ja se palaa reklamoimaan, jos vene ei kestä. Yhdeksänkymmentäluvun alussa hankittu luottamus on kantanut kolme vuosikymmentä.

Tuotantoa on kasvatettu vaiheittain. Kokkolan Lahdenperässä on rakennettu veneitä vuodesta 2001, ja helmikuussa 2017 valmistui säänsuojaterminaali. Joulukuussa 2020 Totalvene kertoi 1 600 neliömetrin laajennuksesta, joka toi viisi uutta kokoonpanopaikkaa. Halliin tehtiin upotettu monttu, jossa vene istuu lattiatason alapuolella – silloin varustelua ei tarvitse tehdä telineiden ja portaiden päältä. Se on pieni yksityiskohta, joka kertoo, kuka hallin on suunnitellut: ihminen joka on itse seissyt telineillä.

Öjan kotikylään jäivät puutyöt. Sama työ, jolla kaikki alkoi, tehdään yhä siellä missä se aloitettiin.

Devalvaatio kasvatti velat yhdessä yössä

Kasvun tie ei ole ollut suora. Vaikein vaihe osui 1990-luvulle, ja siitä selvittiin päättämällä investoida juuri silloin, kun rahoittajat epäröivät.

”Vaikein aika oli varmasti 1990-luvulla laman ja Suomen markan devalvaation aikana. Ulkomaanvaluutassa olevat velkamme kasvoivat yhdessä yössä huomattavasti, ja jo ennestään haastava tilanne vaikeutui entisestään. Uskoimme kuitenkin tulevaisuuteen ja aloimme suunnitella uusia venemalleja. Kaikki pankit epäilivät ideoitamme, mutta Finnvera näki niissä mahdollisuuden ja osallistui hankkeiden rahoittamiseen. Uusista malleista tuli menestys, ja ne muodostavat perustan nykyisille Sargo-veneille”, sanoo Matti Laurila.

Minorista tuli Sargo

Vuonna 1976 syntyi Minor 650, ja siitä alkoi merkki, joka kantoi lähes neljä vuosikymmentä. Tuhannes Minor valmistui 1998, ja vuoteen 2012 mennessä veistämö oli tehnyt yli 1 900 moottorivenettä. Syyskuussa 2014 nimi vaihtui: Minor Offshore -mallisto sai nimekseen Sargo.

Nimenvaihdos on venealalla poikkeuksellisen iso riski. Ostaja maksaa myös siitä, että merkki tunnistetaan naapurisatamassa, ja tunnettuus on rakennettu vuosikymmenten mittaan yksi vene kerrallaan. Kokkolassa se tehtiin silti – eikä päätöstä ole tarvinnut katua.

”Se oli suuri päätös, mutta se onnistui sataprosenttisesti. Tänä päivänä olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että teimme tämän muutoksen”, sanoo Matti Laurila.

Kaksitoista vuotta myöhemmin uusi nimi on jälleenmyyjäkartalla toistakymmenessä maassa, ja mallisto on kasvanut isompaan päähän: Sargo 28 tuli 2021, Sargo 36 ja Sargo 45 vuonna 2022.

Allas joka ei jäädy

Kipparilehden veistämöjutussa kerrottiin yksityiskohta, joka tiivistää tekemisen tavan: veistämöllä on suolavesiallas, joka ei jäädy talvellakaan. Vene päästään koeajamaan silloinkin, kun muu rannikko on jäässä.

Sama ajattelu on kirjoitettu myös malliston pohjaksi. Veistämöllä puhutaan kolmesta perusarvosta, jotka kulkevat mukana mallista malliin.

”Sargon perusarvot – turvallisuus, kestävyys ja urheilullisuus, safety, solidity and tough sportiness – muodostavat tärkeimmän osan yrityksemme DNA:ta. Nämä arvot näkyvät kaikissa Sargo-veneissä tänään ja tulevaisuudessa”, sanoo Matti Laurila.

”Se oli suuri päätös, mutta se onnistui sataprosenttisesti. Tänä päivänä olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että teimme tämän muutoksen”

Yritystä ovat vieneet eteenpäin perustajan lapset. Totalvenen mukaan mukana ovat olleet Thomas, Susanne, Johannes ja David Sarin. Perheyrityksissä juuri jatko on vaikeinta – ei perustaminen vaan se, että seuraava sukupolvi haluaa ottaa vastuun ja edellinen osaa luovuttaa sen oikeaan aikaan.

Työtä riittää. Veistämö haki keväällä uutta väkeä Kokkolaan, ja elokuussa Sargo on esillä Helsingin Uivassa. Tammikuussa 2026 se oli näytteilleasettajana Düsseldorfin boot-messuilla, Euroopan suurimmassa venetapahtumassa.

Vuonna 1967 Öjassa tehtiin puuosia veneisiin, joiden kylkeen tuli jonkun toisen nimi. Nyt Kokkolasta lähtee veneitä, joiden kyljessä lukee Sargo ja jotka päätyvät Grönlannin ja Japanin välille. Puutyöt tehdään yhä siellä, mistä kaikki alkoi.