Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on heikolla pohjalla, arvioi Suomen Yrittäjät.
Valtiovarainministeriö pidättäytyy ehdotuksessaan valtion vuoden 2025 talousarvioksi lähes täysin aiemmin päätetyssä. Ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi on 88,1 miljardia euroa. Uusia säästötoimia ei esitetä, vaikka talousarvioehdotus on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.
– Vaikeaa tilannetta kuvaa se, että vaikka uusia sopeutustoimia ei esitetä, budjettiehdotus on hyvin niukka. Valtiovarainministeriö ehdottaa ainoastaan 13 miljoonaa euroa uusia harkinnanvaraisia menolisäyksiä verrattuna kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaan, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
– Valtiontalouden tasapainotuksen haasteita kasvattaa se, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus on heikolla pohjalla. On selvää, että kun nyt annettu ehdotus pohjautuu kesäkuun talousennusteeseen, riski esitettyä heikommasta talouskehityksestä on ilmeinen, Malinen jatkaa.
Talouden sykli on osoittautunut negatiivisuudessaan ennakoitua syvemmäksi ja pidempikestoiseksi. Suomen talous menee heikompaan suuntaan sekä makroennusteen että verokertymien perusteella.
Malisen mukaan tämä tuonee hallituksen budjettiriiheen hankalia päätöksiä tehtäväksi.
– Vaikeuskerrointa lisää se, että odotukset talouden virkoamisesta perustuvat pitkälti odotukseen yksityisen kulutuksen kasvusta. Samaan aikaan verotusta kuitenkin kiristetään aiemmin päätetyn mukaisesti. Vaikka inflaation ja korkojen odotetaan maltillistuvat, leikkaavat veronkorotukset kulutusmahdollisuuksia ja kasvua selvästi. Pitää muistaa, että ensi vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin hallituksen finanssipolitiikka on oikeasti kiristävää.
Kasvutoimista pidetään kiinni
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa pidetään kiinni hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätettyjen kasvutoimien toimeenpanosta. Alijäämästä ja heikoista näkymistä huolimatta ehdotus pitää kiinni hallitusohjelmaan sisältyvistä talouskasvun edellytyksiä pidemmällä aikavälillä vahvistavista päätöksistä.
– Tulevan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kasvutoimista ei leikattaisi siitä huolimatta, että niiden hedelmistä pääsevät nauttimaan myös tulevat hallitukset. Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle ja kyvylle luoda uutta. Näiden vahvuuksien tukeminen on se keino, jolla tuottavuus saadaan nousuun ja julkisentalouden alijäämä kuriin, Yrittäjien Malinen sanoo.
Hyvinvointialueiden menojen kasvuun etsittävä uusia lääkkeitä
Erilaisista säästötoimista ja hyvinvointialueiden yleiskatteisen rahoituksen kasvusta huolimatta sote-menot paisuvat voimakkaasti. Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuodelle 2025. – Samaan aikaan hoitoon pääsy on heikentynyt. On selvää, ettei nykymalli kykene ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita. Onkin välttämätöntä, että mallia korjataan lisäämällä monituottajuutta, laajentamalla palvelusetelijärjestelmää sekä parantamalla läpinäkyvyyttä ja kilpailua, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat toimisivat paremmin, Malinen sanoo.
