Valtaosa yrittäjistä katsoo, ettei Suomessa ole riittävästi kannustimia kasvattaa yritystä, kertoo tuore Yrittäjägallup.
Jopa 70 prosenttia tuoreen Yrittäjägallupin vastaajista kokee, että yrittäjällä ei ole Suomessa riittävästi kannustimia kasvattaa yritystä. Vain 14 prosenttia yrittäjistä näkee, että kannustimia on riittävästi.
– Viesti on selvä: meillä on valtavasti tehtävää, jotta yrittäjillä olisi enemmän kannustimia kasvattaa yrityksiään. Kasvun kannustimien lisääminen on tärkeää, koska kasvava yritys työllistää ja investoi. Pitää muistaa, että Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
– Kasvun käynnistämiseen ei ole olemassa yksittäistä hopealuotia. Rytminmuutosta tarvitaan usealla alueella, jotta Suomi toimisi laajasti houkuttelevana alustana yritysten investoinneille ja kasvulle. Suomen on lisättävä houkuttelevuuttaan niin yrittäjäriskin ottamiseen ja omistajuuteen kuin yritysten investointeihin ja ihmisten työllistämiseenkin, Salminen jatkaa.
Yrittäjägallupiin vastasi 3.–15. huhtikuuta 1 076 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä.
Kasvuhakuisten määrä laskussa
Pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut viime vuodet selvästi ja trendinomaisesti. Enää runsas kolmannes pk-yrityksistä on kasvuhakuisia, kun vielä 2016 noin puolet haki kasvua.
Huhtikuun Yrittäjägallupin mukaan laajemmin lisää kasvun kannustimia kaivataan teollisuudessa (79 prosenttia) ja 5–9 henkeä työllistävissä yrityksissä (79 prosenttia).
Tyytyväisimpiä kasvun kannustimiin ollaan rakentamisessa (21 prosenttia) ja pääkaupunkiseudun yrittäjien parissa (21 prosenttia).
Yrittäjät näkevät paljon keinoja vahvistaa kannustimia yritysten kasvattamiseen. Suosituimpia ovat palkkaamista helpottava työlainsäädäntö (57 prosenttia), yrittäjyyden arvostus (57 prosenttia), paikallisen sopimisen lisääminen (50 prosenttia), työvoiman laatu (31 prosenttia) ja yhteisöverotus (30 prosenttia).
Paljon mainintoja saavat myös työvoiman saatavuus (29 prosenttia), yritysrahoitus (29 prosenttia), osinkoverotus (28 prosenttia), epäonnistumisen hyväksyminen (27 prosenttia) ja uuden alun helpottaminen (21 prosenttia).
Yli kymmenen henkeä työllistävissä nostetaan erityisesti palkkaamista helpottavaa säätelyä (73 prosenttia) ja paikallista sopimista (65 prosenttia).
– Kysely osoittaa, että hallitus on oikealla asialla, kun se helpottaa työllistämistä mm. helpottamalla määräaikaisia työsopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista sekä ensimmäisellä palkattomalla sairauspäivällä, Yrittäjien puheenjohtaja Salminen sanoo.
– Myös paikallisen sopimisen lisääminen on yrittäjille – varsinkin työnantajille – hyvin merkittävä keino luoda kasvulle kannustimia. Tässäkin hallitus tekee oikeita asioita, joskin toisin sopimisen oikeus jää vielä tulevien hallitusten hoidettavaksi.
Yrittäjyyden arvostus on tasaisen tärkeä kaikissa yrittäjäryhmissä, myös yksinyrittäjillä ja naisyrittäjillä se on tärkein kasvun kannustin.
– Yrittäjyyden arvostuksen lisääminen on jokaisen meidän tehtävämme. Siinä on tapahtunut paljon parantumista, mutta edelleen on matkaa parempaan.
Osinkoverotuksen kannustettava riskinottoon
Teollisuudessa nousevat muita toimialoja enemmän esille osinko- ja yhteisöverotus, työvoiman saatavuus sekä rahoitusasiat. Osinkoverotus on merkittävästi tärkeämpi kasvun kannustin miesyrittäjillä (35 prosenttia) kuin naisyrittäjillä (17 prosenttia).
– Myös verotuksella on merkitystä kasvun kannalta. Yhteisöverotuksen pitää olla kilpailukykyistä ja osinkoverotuksen kannustaa yrittämiseen ja riskinottoon. Molempien merkitys kasvaa yrityskoon kasvaessa, jolloin yleensä on enemmän tuloksenteko- ja osingonjakokykyä, Salminen sanoo.
Alueellisesti rahoituskysymykset korostuvat Itä-Suomessa ja osinkoverotus pääkaupunkiseudulla.
Nuorilla yrittäjillä painottuu muita enemmän epäonnistumisen hyväksyminen (40 prosenttia) ja uuden alun helpottaminen (35 prosenttia).
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Näin kysyttiin
Suomen Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 076 pk-yritysten edustajaa 3.−15.4.2024.
Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
