Monet suomalaiset käyttävät työssään työvaatteita. Valtaosa suomalaisista (85 %) on kuitenkin sitä mieltä, että on hyvä, jos työvaatteista ei tarvitse huolehtia itse. Tulokset selviävät tekstiilipalveluyritys Lindströmin Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Suomalaisista liki puolet (46 %) käyttää töissään työnantajan vaatimia työvaatteita. Yli puolet (52 %) työnantajien vaatimia vaatteita käyttävistä pesee ne itse. Työnantaja pesee vaatteista 21 prosenttia ja jokin ulkopuolinen palvelutarjoaja 27 prosenttia.
Valtaosa suomalaisista (85 %) on kuitenkin sitä mieltä, että on hyvä, jos työvaatteista ei tarvitse huolehtia itse. Yhtä moni (85 %) piti hyvänä sitä, että pyykistä huolehtii ulkopuolinen kumppani. Puolet (49 %) vastasi, että jos työnantajan valitsema ulkopuolinen taho vastaa pyykistä, voi olla varma siitä, että työvaatteet pestään oikein.
”Työvaatteet pestään tyypillisesti (64 %) muun pyykin seassa. Tämä ei aina täytä kaikkia niitä hygieniavaatimuksia, joita työvaatteisiin liittyy. Esimerkiksi pesulämpötila, koneen täyttöaste ja sopiva pesuainemäärä vaikuttavat olennaisesti siihen, tuleeko työvaatteesta riittävän puhdas”, neuvoo Lindströmin jatkuvan palvelun kehityspäällikkö Hanna Viitanen.
”Kyselymme mukaan koneeseen työnnetään keskimäärin 3,6 työvaatetta ja jos joukossa on muutakin kodin pyykkiä, on hyvin todennäköistä, että pesuohjelma valitaan väärin eikä työvaate täytä esimerkiksi kaikkia hygieniavaatimuksia”, Viitanen jatkaa.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi bakteerit voivat säilyä kotona pestyissä vaatteissa ja elää jopa 21 päivää tekstiileissä. Lisäksi kotipesussa saatetaan tuhota työvaatteiden suojaominaisuuksia, esimerkiksi ominaisuuksia, jotka suojaavat tulelta.
Tekstiileillä on iso ympäristökuorma
Kyselyn mukaan 65 prosenttia suomalaisista ei työskentelisi yrityksessä, joka toimii piittaamattomasti ympäristöä kohtaan. Tekstiilien tuottaminen kuluttaa merkittävästi maapallon rajallisia resursseja, siksi on tärkeää, että kerran tuotetusta vaatteesta pidetään mahdollisimman hyvin huolta pesemällä ja huoltamalla sitä oikein.
”On erittäin surullista, että kyselyyn vastanneista 29 prosenttia kertoi, ettei hajonnutta työvaatetta korjata. Valtaosa rikki menneistä vaatteista olisi korjattavissa helpostikin ammattitaitoisen vaatehuoltajan avustuksella. Nappi kiinni, sauma ehjäksi tai hajonneen vetoketjun tilalle uusi – ja vaate jatkaisi elämäänsä vielä pitkään”, Viitanen toteaa.
Tutkimuksesta
Tutkimuksen teetti Lindström ja sen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18–65-vuotiasta työssäkäyvää väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kysely toteutettiin nettipaneelina, ja siihen vastasi 1014 henkilöä 14.6.–22.6.2022 välisenä aikana. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
