- Finanssiala oli jälleen toimialana yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa vuonna 2023.
- Yhteisöveroa alan yritykset maksoivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 summa oli 900 miljoonaa.
- Yhteisöverotilaston ykkösenä oli OP Ryhmä ja kakkospaikalla Nordea. 20 suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa oli seitsemän finanssialan yritystä.
Alan koko verokädenjälki kasvoi 5,1 miljardista eurosta 5,6 miljardiin.
Yhteisöverotilaston 20 kärjessä oli seitsemän finanssialan yhtiötä vuonna 2023. Suomen suurin yhteisöveronmaksaja vuonna 2023 oli OP Ryhmä ja toiseksi suurin Nordea. Finanssitoimialan koko yhteisöveropotti oli 1,3 miljardia euroa.
”Luvut osoittavat, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia ja keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia. Finanssiyritysten maksamat yhteisöverot ovat 18,1 prosenttia veron koko tuotosta”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7,35 miljardia euroa.
Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2023 maksoi OP Ryhmä (397,5 milj. euroa). Sijalla kaksi oli Nordea (267,9 milj. euroa) ja kolmantena Neste-konserni (260,3 milj.). Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat LähiTapiola-ryhmä sijalla 14 (80,2 milj.), Sampo-konserni sijalla 17 (67,6 milj.), Danske Bank sijalla 18 (64,0 milj.), Mandatum-konserni sijalla 19 (60,3 milj.) ja sijalla 20 Handelsbanken-konserni (59,3 milj.).
Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.
Finanssialan koko veropotilla rahoitettaisiin sotilaallinen maanpuolustus
Finanssitoimialan koko verokädenjälki oli 5,6 miljardia euroa vuonna 2023. Alan verokädenjäljellä voisi rahoittaa Suomen sotilaalliset puolustusmenot, joihin on vuoden 2024 valtion budjetissa varattu 5,4 miljardia euroa.
Toimialan koko verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,3 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (922 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1170 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (701 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (982 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (485 milj. euroa).
FA:n Ahosniemi: Arvonlisäverottomuus rasittaa alaa – ratkaisua ei näköpiirissä
Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Finanssiala ry on laskenut, että piilevästä arvonlisäverosta tulee alalle vuosittain 485 miljoonan euron rasite.
”Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin”, Ahosniemi avaa.
Pulmaan ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Komissio on parhaillaan selvittämässä, miten finanssiyhtiöiden arvonlisävero voitaisiin toteuttaa. Asiaa on selvitelty komissiossa viimeisten vuosikymmenten aikana jo useamman kerran. Ongelmana on, että rahoitus- ja vakuutuspalveluissa sen määrittäminen, missä arvonlisä syntyy, on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta. Alalla on myös laaja kirjo erilaisia yhtiöitä. Arvonlisäveron laskenta olisi erilainen riippuen siitä, onko yhtiö esimerkiksi pankki, sijoitusyhtiö vai vakuutusyhtiö.
”Arvonlisävero on kulutusvero, jonka on tarkoitus rasittaa kuluttaja-asiakasta. Halutaanko tätä myös finanssipuolen tuotteiden ja palveluiden osalta? Pohjoismaiset finanssiyhtiöt ovat myös eurooppalaisessa mittakaavassa pienehköjä. Jos sektori siirrettäisiin arvonlisäveron piiriin, pelkästään järjestelmäkustannukset olisivat valtavia ja tästä aiheutuisi alan toimijoille paljon hallinnollista rasitetta”, Ahosniemi huomauttaa.
Ahosniemi muistuttaa, että nykyjärjestelmäkään ei ole kovin hyvä vaan turhan pirstaleinen ja monimutkainen. Erityisesti kustannustenjakojärjestelmät ovat hankalia etenkin rajat ylittävissä konserneissa.
”Tilanne ei ole helppo: uudistamisen tarvetta olisi, mutta ala on nyt hieman odottavalla kannalla, että mihin suuntaan uudistus järjestelmää veisi.”
Toimialakohtaisia lisämaksuja yli 400 miljoonaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2023 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta 252 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 151 miljoonaa euroa.
Yhteensä vakausmaksuja on kerätty suomalaisilta pankeilta 1,66 miljardia euroa. Vuoden 2023 talletussuojamaksujen keräyksen jälkeen talletussuojarahaston koko on 1,07 miljardia euroa.Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: Verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, Finanssiala ry.
