Lidl kysyi yhdessä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Sakki Ry:n kanssa lukiolaisilta ja ammattikoululaisilta heidän odotuksistaan työelämää kohtaan. Vaikka palkka on tärkeä osa työtä, eivät nuoret arvosta pelkkää riihikuivaa – kyselyyn vastanneet nuoret kaipaavat työhönsä merkityksellisyyttä ja joustavia työaikoja.
Selviääkö työelämästä hengissä? Lidlin nuorille tekemän kyselyn mukaan kyllä, mutta työnantajien tulee mukauttaa toimintaansa työntekijöiden odotuksiin. Vaikka nuoret ovat innokkaita aloittamaan uransa, he ovat eniten huolissaan henkisestä kuormituksesta, eivät fyysisistä vaatimuksista, mikä korostaa henkisen hyvinvoinnin priorisoinnin tarvetta työpaikoilla.
Kyselyyn osallistui 23 nuorta, joista osa oli lukiolaisia ja osa ammattikouluopiskelijoita.
– Vaikka kyselyn otanta on suhteellisen pieni, ovat tulokset silti yhteneväiset. Ne osoittavat selvästi, että nuoret haluavat työpaikkoja, jotka tarjoavat joustavuutta opiskella ja elää elämää työn ulkopuolella. Työnantajalta halutaan myös nähdä panostusta työntekijöiden hyvinvointiin, sanoo Lidl Suomen henkilöstöjohtaja Heli Hassinen-Biberger.
Työajoilta toivotaan joustavuutta, henkinen kuormitus huolettaa
Tulevaisuuden työntekijät arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa, sillä vastaajista lähes neljä viidestä (78 %) uskoo, että työaikataulujen tulisi olla yksilöllisiä jokaisen työntekijän mukaan. Yksi vastaaja totesi joustavuuden tarkoittavan sitä, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin ja toisinaan voi tehdä enemmän töitä, toisinaan taas vähemmän.
Nuoria huolettaa työn henkinen kuormittavuus. Kyselyyn vastanneista nuorista lähes kaksi kolmasosaa (69 %) olivat huolissaan työn henkisestä kuormittavuudesta, kun taas fyysistä kuormittavuutta pitää huolettaa vain noin joka viidettä (21 %).
– Lähes puolet nuorista olivat huolestuneita työelämän vaatimuksista. Tämä on selvä viesti, että työnantajien on panostettava kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lidlissä tarjoamme esimerkiksi matalan kynnyksen keskusteluapua mielen hyvinvoinnin tueksi. Koulutamme myös aktiivisesti esihenkilöitämme, jotta he voivat tunnistaa mahdolliset mielen haasteet ajoissa, Hassinen-Biberger sanoo.
Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Iina-Lotta Kuisma näkee kyselyn tulokset monille nuorille samaistuttavina. Kuisman mukaan huoli työelämän kuormittavuudesta on kasvanut, sillä koulutuksen aikainen kuormitustaso on noussut vaatimusten jatkuvan nousun myötä.
– Nuorille on tärkeää tulla työelämässä kohdatuksi muiden kanssa samalla tavalla. Kyselytulosten mukaisesti nuoret kokevat, että henkilökohtainen työajansuunnittelu on erilaisissa elämäntilanteissa kulkeville ihmisille erityisen tärkeää. Opintojen ja työelämän yhdistäminen on ajoittain haastavaa, mutta työpaikalla yhdessä tekemällä ja sopimalla saa niin nuori kuin työnantaja positiivisen kokemuksen työskentelystä, Kuisma sanoo.
Intoa töiden tekemiseen löytyy – kauppa yksi suosituimmista aloista
Lukiolaisten keskuudessa suosituimmat alat olivat matkailu- ja ravintola-ala ja kaupan ala. Ammattiin opiskelijoita kiinnostivat puolestaan laajemmin eri alat, mutta erityisesti logistiikka. Lidl onkin monen nuoren ensimmäinen työpaikka, ja työntekijöiden keski-ikä on 31 vuotta.
Lidlissä on jo käytössä monia nuorten toiveisiin vastaavia toimintamalleja. Lidlissä panostetaan niin työntekijöiden kuin esihenkilöiden kouluttamiseen ja kannustavaan työilmapiiriin. Jokainen työntekijä saa työsuhteensa aluksi tehtävään räätälöidyn perehdytyksen. Esihenkilöille koulutetaan esimerkiksi valmentavaa johtamista sekä varhaisen välittämisen mallia, jotta he voivat olla tiimiläistensä tukena parhaalla mahdollisella tavalla.
Henkilöstön kouluttamiseen panostetaan vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa
Lidlissä satsataan myös työtehtävien monipuolisuuteen. Kaikki myymälätyöntekijät pääsevät tekemään monipuolisesti erilaisia työtehtäviä – kukaan ei siis työskentele ainoastaan kassalla tai hyllyttämässä. Myös työkierto on isossa organisaatiossa tapa hakea työlle uutta suuntaa. – Kyselyyn vastanneista nuorista 61 prosenttia kertoi odottavansa luottavaisena ja innolla pääsevänsä työelämään ja 65 prosenttia taas haluaa kouluttautua ja edetä uralla. Työnantajien tulee vain muistaa, että nuoret odottavat työelämältä muutakin kuin kerran kuussa tilille kilahtavia euroja. He haluavat kokonaisvaltaisesti hyvän kokemuksen työelämästä ja meidän työantajien vastuulla on tarjota sellainen, Hassinen-Biberger muistuttaa.
