Usko työnantajan tarjoamaan tukeen on heikointa kaikkein nuorimmilla, alle 25-vuotiailla. Heistä vain vajaa kolmasosa (28 %) uskoo saavansa apua mielenterveyden haasteissa, selviää LähiTapiolan toteuttamasta kyselytutkimuksesta. LähiTapiolan toteuttamissa piloteissa havaittiin, että työntekijöiden mielen hyvinvointia tukevissa käytännöissä on vielä parannettavaa. Erityisesti yrittäjät tarvitsevat varhaisempaa apua jaksamisensa tueksi.
– Mielenterveyden häiriöiden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy suomalaisessa työelämässä huolestuttavalla tavalla. Kelan tilastojen mukaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja niiden aiheuttamat kustannukset ovat lisääntyneet lähes yhtäjaksoisesti jo vuosikymmenen. Vuositasolla puhutaan jo miljardista eurosta, sanoo liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtava asiantuntija Noora Niemi LähiTapiolasta.
LähiTapiolan toteuttaman Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin joka viides (22 %) suomalainen kertoo oman työkykynsä heikentyneen mielenterveyden haasteiden takia. Alle 35-vuotiaista vastaajista työkyvyn heikentymisestä raportoi jopa 33 prosenttia ja alle 45-vuotiasta 28 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian ja siihen vastasi reilu tuhat suomalaista*.
– Mielenterveyshaasteiden lisääntyminen yhteiskunnassa haastaa myös työnantajia huolehtimaan työntekijöidensä jaksamisesta entistä aktiivisemmin ja varhaisemmin. Tähän myös meidän pitää vakuutusyhtiönä myötävaikuttaa, sanoo Niemi.
LähiTapiolan kyselystä selviää, että viidesosa työelämässä tällä hetkellä olevista (21 %) ei usko saavansa työnantajaltaan tukea mielen hyvinvoinnin horjuessa. Yhä useampi työnantaja kuitenkin panostaa työntekijöidensä terveyteen ja hyvinvointiin ennakoivasti tarjoten työterveyden palveluita ja täydentäen niitä vapaaehtoisilla vakuutuksilla.
LähiTapiolassa on lähdetty ratkaisemaan työelämän muuttuvia tarpeita kokeilemalla yritysasiakkaille tarjottavissa vapaaehtoisissa henkilövakuutuksissa uudenlaisia turvan sisältöjä ja palvelumalleja. Viime vuonna toteutetuissa piloteissa lisättiin ymmärrystä siitä, miten vakuutusyhtiö voi toimintamalleillaan vaikuttaa oikea-aikaiseen ja oikeanlaiseen hoitoon mielen hyvinvoinnin haasteissa.
– Mielenterveyssyistä maksetaan muita sairauksia keskimääräistä pidempiä päivärahakausia vakuutuskorvauksena. Yritysten intressissä on turvata liiketoimintansa jatkuvuutta ja palauttaa työntekijöittensä alentunut työkyky ennalleen mahdollisimman nopeasti. Myös vakuutusyhtiön kulmasta on järkevää, että mielen hyvinvoinnin haasteisiin päästään kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin vältytään ongelmien syventymiseltä ja pitkittymiseltä, Niemi kertoo.
Ongelmien kanssa sinnitellään liian pitkään yksin – yrittäjät haavoittuvaisimpia
LähiTapiolan piloteissa havaittiin, että nykyiset toimintamallit eivät tukeneet riittävästi oikea-aikaista hoitoon pääsyä. Lisäksi mielenterveysperusteiset diagnoosit olivat usein epätarkkoja ja hoito puutteellista tai jopa passivoivaa.
– Piloteissa vahvistui käsityksemme siitä, että avun hakemisen kynnystä madaltaviin ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen pitäisi olla ykkössijalla työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Laadukkaalla diagnostiikalla ja oikeanlaisen hoidon varmistamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa yksilön työkyvyn palautumiseen ja sairausloman pituuteen, Noora Niemi kertoo.
Erityisenä ryhmänä Niemi nostaa esille yrittäjät, joiden havaittiin piloteissa kaipaavan lisää ennakoivaa tukea sekä toimeentulonsa että terveytensä turvaamiseen, jotta hyvä hoito on mahdollista oikea-aikaisesti. Yrittäjiä on Suomessa reilut 300 000 ja he edustavat noin 12 prosenttia työllisistä.
– Yrittäjät sinnittelevät monesti liian pitkään yksinään ongelmien kanssa. Koska yrittäjillä ei usein ole työterveyspalveluita, he jäävät usein avun hakemisen kanssa yksin. Varmistaakseen liiketoiminnan jatkuvuuden ja toimeentulon, yrittäjät omankin arvionsa mukaan usein sinnittelevät liian pitkään ennen, kun hakeutuvat avun piiriin, jolloin riski pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi ja voi jopa pahimmillaan johtaa ennen aikaiseen eläköitymiseen tai yritystoiminnan päättymiseen.
Piloteissa tehtyjen havaintojen pohjalta LähiTapiolan yrittäjä- ja yritysasiakkaiden tuotteita ja palveluja kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin. Osana palvelukehitystä pyritään huomioimaan nykyistä laajemmin erilaiset mielen hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavat osa-alueet sekä sujuvoittamaan palvelupolkuja ja yhteistyötä terveyskumppaneiden kanssa.
– Tahtotilanamme on tarjota kokonaisvaltaista ja ennakoivaa turvaa mielen hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi. Työ tämän eteen jatkuu, Niemi summaa.
