Vientiteollisuus – Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus – odottaa hallitukselta tulevassa budjettiriihessä päättäväisiä toimia, joilla Suomessa toimivan teollisuuden toimintaympäristön houkuttelevuudesta huolehditaan.
Petteri Orpon hallituksen ohjelma pyrkii siihen, ettei Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin. Tämä linja tulee viedä läpi myös budjettiriihessä.
Kilpailijamaidemme valtiontukikilpailu kiihtyy huolestuttavasti. Viennistä elävän Suomen on huolehdittava kotimaisen toimintaympäristön houkuttelevuudesta, jotta globaalille kilpailulle alttiin vientiteollisuuden kilpailukyky turvataan. Toimintaympäristön haasteet tekevät budjettiriihen päätöksistä poikkeuksellisen tärkeitä.
Toimintaympäristöstä tulee hioa maailman paras. Vain siten takaamme, että vihreän siirtymän merkittävät investointiaikomukset toteutuvat. Suomen pitää pystyä reformeihin, koska rahalla emme voi kilpailla. Energiaintensiiviselle teollisuudelle tärkeän sähköistämisen tuen jatkuminen tulisi varmistaa muiden maiden tavoin vuoteen 2030 asti. Työelämän uudistukset, julkisen talouden tasapainottaminen, kannustinloukkujen purkaminen, luvituksen jouhevoittaminen, TKI-rahoituksen kohdistuminen yritysvetoisiin kumppanuuksiin ja osaavan työvoiman varmistaminen auttavat turvaamaan Suomen pitkän aikavälin hyvinvointia.
– Monin tavoin vaikeaksi käynyt taloudellinen tilanne korostaa hallitusohjelman ripeän toimeenpanon merkityksellisyyttä. Kaikki toimet, joilla vahvistetaan Suomessa toimivan teollisuuden toimintaympäristön kilpailukykyä ovat nyt todella tarpeen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoo.
Teollisia investointeja voidaan edistää myös purkamalla tavaraliikenteen pullonkauloja nykyisillä radoilla sekä korjausvelan kiinnikuromisella. Myös liikenneinfran kunto edellyttää nyt esitettyä pidempää ohjelmaa.
Vientiteollisuus menestyy uusilla innovaatioilla
Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on parannettava monin eri keinoin. Hallituksen sitoutuminen T&K-rahoituslain toteutukseen voi mahdollistaa Suomessa toimivien yritysten pysymisen teknologisen kehityksen kärkijoukossa ja lisätä Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten yritysten investointikohteena. Rahoituslain mukaisesta lisärahoituksesta kaksi kolmasosaa tulisi vuosittain kohdistaa Business Finlandin kautta yritysvetoisiin hankkeisiin.
– Hallitusohjelmassa ei ole kirjattu riittävän tarkasti TKI-lisärahoituksen suuntauksesta, ja lisärahoituksella tuntuu olevan monta ottajaa. Julkisen TKI-rahoituksen heikoin lenkki Suomessa on yrityksille suunnattu T&K-rahoitus, joka on huomattavasti alhaisempi kuin verrokkimaissa. Yrityksille suunnattu TKI-tuki vivuttaa parhaiten yritysten omia lisäinvestointeja tutkimukseen. Ilman yritysten investointeja neljän prosentin TKI-tavoitetta on mahdoton saavuttaa, toteaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Investointien toteutuminen vaatii sujuvaa luvitusta ja riskinjakoa
Vientiteollisuus pitää hyvänä hallituksen suunnitelmaa luoda kansallinen toimintamalli suurien investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Täsmälääkettä investointien toteutumiseksi ovat sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut käsittelyajat.
– Luvitusprosessin perustavanlaatuinen uudistaminen on ponnistuksia vaativa prosessi, mutta se maksaa itsensä monin verroin takaisin. Suomeen on suunnitteilla ennennäkemättömän paljon vihreän siirtymän investointeja, ja hallituksen toimilla – toteutuessaan – isojen investointien saaminen Suomen maaperälle on todennäköisempää. Se toisi paljon työtä, verotuloja ja hyvinvointia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Mittavien, uuden sukupolven vihreiden investointien sisältämien teknologioiden ja kaupallisten riskien jakamiseen tarvitaan myös valtiolta panostuksia pitkäjänteisesti nykyisen RRF-rahoituksen jatkoksi. Aalto peräänkuuluttaa, että Suomeen tulisi luoda teollisuuden uudistumista tukeva investointiohjelma.
– Siitä tulisi rahoittaa teollisuutta uudistavia, kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita. Teollisilla investoinneilla on tyypillisesti vuosikymmenien pituinen elinkaari, jolloin työllisyyteen, talouteen ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset kantavat jopa vuosikymmeniä.
