Kauppakamarien tuore vientijohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksillä ei enää ole liiketoimintaa Venäjällä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 2,2 prosentilla on vetäytymisprosessi vielä kesken, mutta varsinaista liiketoimintaa kenelläkään ei Venäjällä enää ole.
Sama kysymys on esitetty kauppakamarien vientiä harjoittaville yrityksille Venäjän hyökkäyssodan alettua ja toukokuun kysely on ensimmäinen kerta, kun yhdelläkään yrityksellä ei ole enää aktiivista liiketoimintaa Venäjällä.
Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, 78 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä oli liiketoimintaa Venäjällä. Vuoden päästä sodan alkamisesta reilulla kuudella prosentilla oli vielä liiketoimintaa Venäjällä ja 13 prosentilla oli vetäytymisprosessi kesken.
”Suomalaisyritykset ovat poistuneet esimerkillisesti Venäjältä. Vetäytymisprosessit aloitettiin heti sodan alettua, eivätkä ne ole olleet kaikille yrityksille helppoja. Nyt näyttää siltä, että ne on saatu kutakuinkin päätökseen”, sanoo Keskuskauppakamarin kv-asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastasi lähes sata vientiä harjoittavaa kauppakamarien jäsenyritystä ympäri Suomen. Kysely tehtiin toukokuun viimeisellä viikolla.
Yrityksiltä kysyttiin myös, ovatko ne kohdanneet Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Vastanneista noin 33 prosenttia oli kohdannut kiertämisyrityksiä ja noin 61 prosenttia ei ollut. Yrityksistä 6,5 prosenttia ei osannut sanoa, onko kiertämisyrityksiä ollut.
”Pakotekiertoa havainneiden ja kohdanneiden yritysten määrä on kasvanut vuoden aikana koko ajan, kun olemme asiasta kysyneet. Voi olla, että suomalaisyritykset ovat valppaampia ja tietoisempia tai sitten sanktioiden kiertoyritysten määrä on vain kasvanut. Hyvä seikka on se, että yritykset tiedostavat pakotteiden kiertopyrkimykset entistä paremmin; niiden vientiyritysten määrä, jotka eivät osaa sanoa, onko pakotekiertoa havaittu, on laskenut selvästi koko ajan”, sanoo Pohjanheimo.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä Ukrainan jälleenrakentamiseen aikoo osallistua reilu 30 prosenttia. Hieman suurempi määrä, noin 33 prosenttia ei aio osallistua ja 37 prosenttia ei vielä osaa sanoa.
”Sellaisten yritysten määrä, jotka aikovat osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen, on kyselyjemme mukaan ollut hienoisessa kasvussa. Tämä on hyvä asia, sillä Ukrainan pyrkiessä rakentamaan maansa uudelleen, suomalaisyrityksillä on paljon osaamista ja annettavaa”, Pohjanheimo sanoo.
Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 28-31.5 ja siihen vastasi 93 vientiyritystä ympäri Suomen. Kolmasosa vastanneista yrityksistä työllistää yli 250 henkilöä, kolmas osa 50-249 henkilöä ja kolmasosa alle 50 henkilöä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse ja siihen pystyi vastaamaan vain yhden kerran.
