Varsinais-Suomen väestökehitys on palannut kuluvan vuoden aikana lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa. Saaristomeren tila edellyttää ripeitä toimia.
Suurin muutos väestökehityksessä on Turun palaaminen maakunnan väestökasvun selväksi veturiksi. Turun väestönkehitys nousi kuluvan syksyn aikana vuositasolla yli 2 000 asukaan kasvuun, millä tasolla se on aiemmin ollut vuonna 2018. Sen sijaan korona-aikana nopeasti kasvaneissa Turun kehyskunnissa väestönkasvu on hidastunut.
– Erityisen selvästi kasvun hidastuminen näkyy Kaarinassa ja Raisiossa, joiden kasvuluvut ovat pudonneet alle puoleen edellisen vuoden tasosta, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.
Väestökehityksen palautuminen koronapandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen näkyy myös koko maakunnan mittakaavassa. Pandemian aikana väestökehitys parani kaikissa seutukunnissa. Kuluvan vuoden aikana kehitys on kuitenkin heikentynyt muualla paitsi Turun seudulla.
Varsinais-Suomi saa tällä hetkellä muuttovoittoa muualta Suomesta noin 1 000 henkilöä vuodessa, mikä on samaa tasoa kuin ennen pandemiaa. Sen sijaan koronan myötä käynnistynyt maahanmuuton nopea kasvu on jatkunut myös pandemian jälkeen.
– Muuttovoitto ulkomailta onkin tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla, lähes 2 500 henkilöä vuodessa, Vasanen kertoo.
Samalla kuitenkin myös luonnollinen väestönmuutos, eli kuolleisuuden ja syntyvyyden erotus, on ennätyksellisen alhaisella tasolla. Kuluvan vuoden aikana kuolleisuuden enemmyys on painunut vuositasolla jo yli 1 500 henkilöön.
Hyvinvoiva ja kehittyvä saaristo edellyttää ripeitä toimia Saaristomeren tilan parantamiseksi
Saaristomeren tila on heikentynyt huolestuttavasti viimeisten vuosikymmenten ajan. Suurin ongelma on ihmistoiminnan aiheuttama rehevöityminen, joka on seurausta mereen tulevista liian suurista fosforin ja typen määristä. Meren ravinnekuormitus moninkertaistui viime vuosisadalla, kun kasvaneiden kaupunkien sekä teollisuuden jätevesiä on johdettu mereen ja kemiallisia lannoitteita on otettu käyttöön maataloudessa.
Ilmastomuutoksen aiheuttama meren lämpeneminen on vielä pahentanut tilannetta viime vuosikymmeninä. Rehevöitymisen lisäksi Saaristomeren tilaa uhkaavat monet muut tekijät kuten haitalliset aineet, ruoppaukset, roskaantuminen, vedenalainen melu ja vieraslajit.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027 on esitetty toimenpiteet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Esitetyt toimenpiteet kohdistuvat erityisesti ravinnekuormituksen vähentämiseen. Saaristomeren osalta korostuu maatalouden hajakuormituksen vähentämisen tarve. Olennaista on erityisesti lannan parempi kierto ja maksuttoman kipsikäsittelyn laajempi hyödyntäminen. Vesiensuojelutoimia tulee myös tehostaa, jotta rannikkovesien tilatavoitteet voidaan saavuttaa.
Vaikka meriluonnon tila on heikentynyt monilla alueilla, on luonnonsuojelun toimenpiteiden toteuttaminen edennyt viime vuosina rivakasti Saaristomerellä. Esimerkiksi METSO-ohjelma on lisännyt merkittävästi Saaristomeren alueen suojelupinta-alaa.
Hyvinvoivalla merellä ja luonnolla on suuri vaikutus saaristoon myös matkailun näkökulmasta
Saaristomatkailun edistäminen lukeutuu Suomen matkailun kärkihankkeisiin ja Saariston Rengastie on yksi Suomen harvoista virallisista matkailuteistä. Myös saariston liikenneolosuhteita parannetaan tukemaan matkailun kehittämisen edellytyksiä.
Saaristomeren heikentynyttä tilaa on mahdollista parantaa ja luoda näin paremmat edellytykset saariston kehittymiselle. Meren tilan parantamiseen tarvitaan kuitenkin useiden eri toimijoiden osallistumista ja yhteistyötä.
Saaristomeren tilaa ja tulevaisuutta käsittelevän analyysin on tuottanut Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Maakunnan tila -katsaus julkaistaan kahdesti vuodessa
Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 5.12. julkistetussa Maakunnan tila -katsauksessa käsitellään väestökehityksen ja Saaristomeren tilan lisäksi Varsinais-Suomen viimeaikaista työllisyyskehitystä.
