Valtiovarainministeriö ennakoi talouden supistuvan tänä vuonna, mutta kasvavan ensi vuonna lähes kahden prosentin vauhdilla. Turun telakan iso loistoristeilijätilaus on lisännyt optimismia Varsinais-Suomessa. Pk-yritysbarometri ja maakuntaennuste osoittavat myös pk-yritysten pessimismin vähentyneen ja odotusten kohonneen. Investointi-into on kuitenkin edelleen heikkoa, ja maakunnan investointien ja viennin rahoitus on ollut vaisua. Risteilijätilaus voi muuttaa tätä trendiä positiivisesti. Turun seudulla muuttovoitto on kasvattanut optimismia, ja alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä, pääosin maahanmuuton ansiosta. Muut Varsinais-Suomen seutukunnat kärsivät väestön vähenemisestä. Varsinais-Suomen alueelliset kehitysnäkymät ovat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys alueen nykytilasta sekä lähiajan näkymistä.
Maakunnan teknologiateollisuuden yrityksissä on tilanne ollut melko odottava, vaikka muutamista yrityksistä on saatu todella positiivisia uutisia. Turun telakan tilauskirjat saivat elokuussa kauan kaivattua jatkoa Icon-luokan risteilijällä ja tilaukseen liittyneillä kahdella optiolaivalla. Royal Caribbeanin tekemän tilauksen yhteisarvo kokonaan toteutuessaan on peräti 4,5 miljardia euroa eli noin 1,5 per laiva. Tilaus ja siihen liittyvät optiot takaisivat hyvän työtilanteen laivanrakennusalan ammattilaisille ainakin vuosikymmenen loppuun saakka. Sanomattakin on selvää, että tilaus oli tuiki tärkeä myös koko Suomen laahaavalle taloudelle ja sen vaikutukset heijastuvat meriteollisuuden alihankintayritysten lisäksi positiivisesti myös muille aloille.
Keväällä tapahtui myös merkittävä yrityskauppa, kun tekoälyä Turun seudulla ja yhteistyössä Turun yliopiston kanssa kehittävä yritys Silo AI sai uudet omistajansa Yhdysvalloista, kauppasumman ollessa yli 600 miljoonaa euroa. Maakunnan isoista yrityksistä Valmet Automotive yhtiöitti vahvaa kasvua hakevan akkuliiketoimintansa omaan Ioncor-yhtiöön erilleen autojen sopimusvalmistuksesta. Autotehdas on joutunut viime vuosina sopeuttamaan toimintaansa markkinatilanteeseen, jossa autojen sopimusvalmistukseen on tullut selkeää globaalia laskua.
Rakentamisen matalasuhdanne on jyllännyt jo pitkän aikaa ja lähes kaikki vapaarahoitteinen rakentaminen on ollut lähes jäissä. Myöskään korjausrakentamisesta ei tilanteeseen ole saatu juuri helpotusta senkin sukeltaessa samanaikaisesti. Paljon toivoa ei saatu rakennusteollisuuden syksyisestä katsauksestakaan, jossa nähtiin tilanne synkkänä ja sen ennakoitiin jatkuvan vielä kuluvan vuoden loppuun samankaltaisena. Ensi vuonnakin nousu pohjalta näyttää olevan tahmeaa. Varsinais-Suomessa asuinrakentamisen alamäki alkoi muuta Suomea myöhemmin ja esimerkiksi Turussa on joitain kohteita ollut silti koko ajan työn alla. Julkista rakentamista on Varsinais-Suomessa ollut myös jonkin verran käynnissä, isoimpina kohteina Paraisten sillat, Musiikkitalo Fuuga, ratapihan kaksoisraide ja uusimpana syksyllä alkava sataman matkustajaterminaalikokonaisuus.
Lääkealalla menee kohtuullisen hyvin, ja osa suurista toimijoista menestyy vahvasti. Biovian rakentaa 50 miljoonan euron lääketehdasta Turkuun. Orionin eturauhassyöpälääkkeen myynti ylitti miljardin euron rajan. Bayer avasi Turkuun 250 miljoonan euron lääketehtaan. DelSiTech solmi 200 miljoonan euron lisenssisopimuksen, ja Faron Pharmaceuticals onnistui 30 miljoonan euron osakeannissa. Diagnostiikkateollisuus on vähentänyt työntekijöitään koronatilanteen rauhoituttua. Turkuun perustettuun lääkekehityskeskukseen on valittu johto ja palkataan lisää avainhenkilöitä. Turun alueella on kehitetty valtaosa Suomen lääkkeistä.
Työmarkkinoille on ollut tyypillistä loppukevään ja kesän aikana todella vaisu työvoiman kysyntä, jolla on pitkään jatkuessaan – kuten nyt on käynyt – työttömyyttä kasvattava vaikutuksensa. Työvoiman kysyntä on ollut kuluvana vuonna erittäin vaisua käytännössä kaikilla toimialoilla opetusalaa lukuun ottamatta. Eniten pudotusta on koettu alkutuotannossa, kaupassa, teollisuudessa (pl. metalli) ja rakentamisessa. Myös normaalitilanteessa kroonista työvoimapulaa kokevalla sote-alalla julkisessa haussa olleiden paikkojen määrä on supistunut liki puoleen viime vuodesta.
