Uusi tutkimus paljastaa, että osa nettiselaajien sopeutumisstrategioista vain pahentaa ongelmaa.
Viisi miljardia internetin käyttäjää viettää verkossa jo miltei puolet hereilläoloajastaan, mutta selaajalta verkko vaatii paljon. Aalto-yliopiston uuden haastatteluihin ja verkkokyselyyn perustuvan tutkimuksen mukaan jopa joka neljäs netinkäyttäjä kokee selaimen sotkuisuuden vakavaksi ongelmaksi.
“Aloimme selvittää, mitkä haasteet nettiselailussa aiheuttavat käyttäjille ylivoimaisen kuormituksen tunnetta. Lisäksi kartoitimme, mitkä toimintamallit sekasotkua aiheuttavat, ja miten käyttäjät stressiin reagoivat”, kertoo Aalto-yliopiston tietotekniikan professori, laitosjohtaja Janne Lindqvist.
Tutkimuksen mukaan kuormitusta lisäävät etenkin selainikkunoiden ja välilehtien suuri määrä sekä verkkosivujen interaktiiviset elementit kuten näytölle singahtelevat ponnahdusikkunat.
Käyttäjän omilla selailutavoilla on suuri merkitys sekasotkun syntymiselle ja sen aiheuttamalle kuormitukselle. Multitaskaaminen eli yritys tehdä monta asiaa samaan aikaan lisää sotkua, samoin tekee varovaisuus välilehtien sulkemisessa sekä verkossa suoritettavien tehtävien monimutkaisuus. Kuormitusta lisää myös se, jos selaajalla on verkossa samanaikaisesti useita eri työtiloja – esimerkiksi jos hän hoitaa yhdessä välilehdessä matkavarausta ja chattailee työkavereiden kanssa toisessa.
“Tätä voi verrata keittiön pöytään, jota käytetään ruokapöytänä, vanhempien lasten työpöytänä sekä nuorimpien leikkipöytänä, ja jota ei missään vaiheessa siivota”, Lindqvist kuvaa.
Myös verkkosivujen jättäminen auki selaimeen käytön päättyessä lisää sotkuisuutta. Lisäksi sekamelskaan vaikuttaa merkittävästi selaajan tapa hakea tietoa ja liikkua sivulta toiselle.
“Ihmiset helposti unohtavat mitä he ovat olleet etsimässä. Keskittyminen herpaantuu kun alkaa näkyä mielenkiintoisia asioita, ja sitten he seurailevat linkkejä ja keräilevät välilehtiä.”
Vain ratkaisukeskeiset strategiat auttavat itse ongelmaan
Tutkimuksesta selviää, että monet käyttäjät reagoivat stressiin pyrkimällä muuttamaan joko käytöstään tai suhtautumistaan epäjärjestykseen. Vain edellisten, muutokseen tähtäävien toimien avulla on mahdollista vaikuttaa ongelman pohjimmaiseen syyhyn eli itseensä sotkuun. Tällainen strategia on esimerkiksi se, että selaaja tietoisesti minimoi välilehtien lukumäärän asettamalla ennakolta ylärajan välilehtien määrälle.
“Haastatteluissamme kävi kuitenkin ilmi, että edes tällaiset strategiat eivät välttämättä aina johda muutokseen, sillä niiden edellyttämä vaivannäkö voi olla selaajille liikaa”, huomauttaa väitöskirjatutkija Rongjun Ma.
Sen sijaan tutkijoiden mukaan voi olla jopa haitallista, jos käyttäjä pyrkii ratkaisemaan ongelmaa tunnepohjaisesti, esimerkiksi välttelemällä kuormituksen ajattelemista tai sopeutumalla siihen vertaistuen kautta vaikkapa kollegojen kanssa kokemuksia jakamalla. Tunnetason laastari voi jopa estää selaajaa kääntymästä käytännössä vaikuttavien ratkaisujen puoleen.
”Tunnekeskeiset strategiat voivat kuitenkin olla myös perusteltuja. Yksittäisen käyttäjän keinot vaikuttaa esimerkiksi ponnahdusikkunoiden tai mainosten määrään verkkosivuilla ovat rajalliset”, huomauttaa väitöskirjatutkija Henrik Lassila.
Myös tutkijoiden “järjestelyksi” nimeämä lähestymistapa saattaa entisestään kerryttää sotkua. Tällaiseksi strategiaksi luetaan esimerkiksi se, että käyttäjä hallinnoi kaaosta esimerkiksi luokittelemalla välilehtiä siihen tarkoitettujen työkalujen avulla.
“Tätä voi verrata siihen, että ihminen varsinaisen siivoamisen sijaan vain järjestää tavaroita samassa tilassa uudelleen”, Lindqvist sanoo.
Lindqvist toivoo, että tutkimus antaisi nettiselaajille avaimet omien toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Laajassa mielessä kyse on siitä, miten tietokoneiden hyödyt saadaan käyttöön mahdollisimman vähillä haitoilla.
“Olemme tietokoneiden kanssa tekemisissä joka päivä, eikä se aina todellakaan ole mikään ihannetila ihmiselämän kannalta. Moni asia olisi oikeastaan paljon parempi hoitaa vain paperilla. Katson asiaa siltä kannalta, että miten pystymme elämään merkityksellistä ja hyvää elämää tietokoneista huolimatta.”
Tulokset esitellään 27. huhtikuuta CHI 2023 -konferenssissa, joka on arvostetuin ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen (HCI) konferenssi.
