Institutionaaliset erot, kuten kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset erot, vaikuttavat monikansallisten yritysten alttiuteen purkaa eli divestoida ulkomaisia investointejaan, käy ilmi Ha Nguyenin Vaasan yliopistoon tekemästä väitöskirjasta. Myös monikansallisten pääkonttorien ylimpien johtajien dynaamiset johtamiskyvykkyydet voivat tutkimuksen mukaan vaikuttaa yritysten halukkuuteen divestoida.
Ukrainan sota, koronapandemia, Brexit, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteiden kiristyminen ja muut hiljattaiset geopoliittiset tapahtumat ovat lisänneet epävarmuutta markkinoilla ja näkyneet ulkomaisten divestointien lisääntymisenä. Onkin erityisen ajankohtaista tarkastella, mitkä tekijät lisäävät alttiutta divestointeihin ja miten.
Ha Nguyenin tutkimuksen mukaan institutionaaliset erot aiheuttavat sekä hyötyjä että haasteita, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisiä divestoinnit ovat.
Institutionaalisten erojen vaikutus voidaan selvittää ottamalla huomioon sekä kansallinen etäisyys (national distance) että yrityskohtainen vuorovaikutus ulkomaisen markkinan eri tasoilla. Nämä yhdessä muodostavat kitkan, joka on tutkimuksen mukaan pelkkää kansallista etäisyyttä parempi mittari.
– Poliittiset ja taloudelliset erot vaikuttavat eri tavalla esimerkiksi sellaiseen suomalaiseen monikansalliseen yritykseen, joka investoi Kiinaan ensimmäistä kertaa, kuin sellaiseen, joka on investoinut Kiinaan lähes 20 vuotta ja jolla on ollut maassa yli kymmenen aktiivista tytäryhtiötä. Pelkän kansallisen etäisyyden käyttäminen, joka on kummassakin yrityksessä sama, ei pysty erottelemaan institutionaalisten erojen vaikutusta, kun taas kitka pystyy, sanoo perjantaina 2. joulukuuta väittelevä Nguyen.
Vaikutukset eivät välttämättä suoraviivaisia
Tutkimuksen mukaan kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten erojen vaikutukset divestointien todennäköisyyteen eivät aina ole lineaarisia.
Kun esimerkiksi taloudellisen kitkan taso on alhainen, monikansalliset yritykset voivat hyödyntää hintaeroja, monimuotoisuutta ja paikallisia resursseja lisätäkseen ulkomaisen tytäryhtiön selviytymismahdollisuuksia. Tämä kuitenkin pätee vain tiettyyn pisteeseen asti.
Kun edetään tasolle, jossa kitka on suurempi esimerkiksi yrityksen lisääntyneen toiminnan vuoksi, monikansalliset yritykset ja niiden tytäryhtiöt saattavat kärsiä kielteisistä vaikutuksista. Hyötyjä ei ehkä saada samassa suhteessa kuin alussa, tai toiminnan määrän kasvaessa myös konfliktien mahdollisuus saattaa kasvaa. Kitkan vaikutus onkin siis kaarevan U-käyrän muotoinen.
Yritysten tulisikin Ha Nguyenin mukaan miettiä tarkkaan kitkan mahdollista vaikutusta ja sovittaa oma toiminta sopivalle tasolle.
Kansainvälisemmät johtajat sietävät kauemmin tytäryhtiön heikkoa kehitystä
Pääkonttorien ylimmät johtajat tekevät usein päätökset ulkomaisista divestoinneista. Ha havaitsi tutkimuksessaan, että vaikka institutionaaliset erot tai yrityskohtainen vuorovaikutus ovat tärkeitä ennustettaessa alttiutta ulkomaisiin divestointeihin, pääkonttorin johtajat päättävät viime kädessä, myydäänkö tytäryhtiöt vai annetaanko niiden säilyä.
Ha tutki erityisesti ylimpien johtajien globaaleja dynaamisia johtamiskyvykkyyksiä.
– Johtajat, joilla oli enemmän kansainvälistä kokemusta koulutuksen tai työn kautta, kansainvälisiä verkostoja tai monimuotoinen kulttuuritausta, olivat yleensä avoimempia ja sietivät paremmin ulkomaisten tytäryhtiöiden tulosten heikkoutta tai paikallisten markkinoiden epävarmuutta. Tämä näkyi pienempänä divestointiasteena.
Ha Nguyenin väitöskirja sisältää myös kirjallisuuskatsauksen, jossa hän kävi läpi 270 aiempaa tutkimusta ulkomaisen divestointikirjallisuuden alalta. Hän on luonnostellut tiekartan, jossa on useita kiinnostavia suuntia, joista voitaisiin keskustella tulevissa tutkimuksissa.
Nguyen hyödynsi väitöskirjassaan dataa 310 suomalaisen monikansallisen yrityksen lähes 2400 ulkomaisesta tytäryhtiöstä vuosilta 1970–2010. Yritysten tilanne tarkistettiin vuonna 2016.
Väitöstilaisuus
M.Sc Ha Nguyenin väitöstutkimus “Foreign Divestment Decision: A Multilevel Analysis of Institutional Differences and Top Managers” tarkastetaan perjantaina 2.12. klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa.
Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana 463852)
