Laaja Suomea ja Ruotsia yhdistävä kyselytutkimus kartoitti sekä työntekijöiden että työnantajien näkemyksiä henkilöstö- ja työsuhde-eduista, niiden arvosta ja aidoista valintatilanteista. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2023 monesta eri lähteestä kootuilla ja validoiduilla vertailukelpoisilla vastaajajoukoilla.
Kohdemaita yhdistää se, että vain yksi kymmenestä työntekijästä pitää etuja merkityksettöminä tai epäkiinnostavina. Huomattavasti yli puolet vastaajista luonnehtii niitä tärkeiksi. Tätä kuvastaa se, että neljä viidestä työntekijästä molemmissa maissa olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa samassa roolissa ja samalla kiinteällä palkalla, jos edut uudella työnantajalla olisivat selkeästi paremmat.
”Tämä on aika herättävä tulos. Kun riittävän hyvä toimeentulo on taattu, myös mukavuus ja huomiointi korostuvat työpaikan valinnassa”, tulkitsee Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila.
Tulosten valossa työnantajat ja työntekijät eivät kuitenkaan näe etuja ja niiden arvoa samoin. Suomessa työntekijöistä vain noin puolet on tyytyväisiä etuihinsa, kun työnantajista 70 prosenttia on asiasta vakuuttunut. Ruotsissa alle puolet työntekijöistä on etuihinsa tyytyväisiä. Työnantajista noin 60 prosenttia uskoo samaan.
Se, mikä kahta maata yhdistää, on työntekijöiden olennaisesti suurempi tietoisuus eduistaan verrattuna työnantajan odotukseen. Työnantajat Suomessa ennakoivat 7 prosentin kasvua henkilöstöeduissa vuodesta 2023 vuoteen 2024. Ruotsissa kasvuarvio on peräti 9,5 prosenttia. Tämä odotus peilaa osin toki vuosien 2022 ja 2023 korkeaan inflaatioon.
Suomessa vastanneiden työntekijöiden ja työnantajien kokemus siitä, miten hyvin organisaatio tukee tekijöidensä fyysistä hyvinvointia, poikkeaa toisistaan rajusti: 88 prosenttia myönteistä työnantajien edustajilta mutta vain 43 prosenttia työntekijöiltä. Ruotsissa sama kuilu on 82 prosenttia 48 prosenttia vastaan.
Lisäksi Suomessa vastanneiden työntekijöiden ja työnantajien kokemus siitä, miten hyvin organisaatio tukee henkistä hyvinvointia, poikkeaa rajusti: myönteistä 77 prosenttia työantajien edustajilta ja 30 prosenttia työntekijöiltä. Ruotsissa sama kuilu on 80 prosenttia 39 prosenttia vastaan.
“Työnantajat ovat reagoineet pandemia-aikana ja sen jälkeen korottamalla työsuhde-etujen arvoja. Etuja haluttaisiin korottaa enemmänkin nykyisen hintatason mukaisiksi, mutta Suomen lainsäädäntö ei mahdollista sitä. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriedun jo 14 vuotta sitten Tuloverolakiin säädetty vuotuinen verovapaa enimmäismäärä on 400 € / vuosi. Tämä ei riitä yleisimpiin tämän päivän harrastusmaksuihin, jotka ovat nousseet inflaation myötä. Työnantajien lisäksi valtiohallinnon on tartuttava toimeen ja tarkastettava henkilöstöetujen arvot tämän päivän mukaisiksi”, toteaa Epassin Suomen maajohtaja Niklas Löfgren.
Sekä Suomessa että Ruotsissa noin 85 prosenttia vastanneista työnantajista uskoo kannustavansa henkilöstöään liikuntaan. Ruotsissa harvempi kuin kolme neljästä työntekijästä kokee näin. Vain 37 prosenttia vastanneista työntekijöistä Suomessa allekirjoittaa väitteen.
Laajaan kyselytutkimukseen vastasi kattavasti Suomessa ja Ruotsissa miltei 1 200 työntekijää ja 280 työnantaja-asemassa olevaa avainpäättäjää organisaatioista, jotka työllistävät vähintään 50 henkilöä. Epassin mahdollistaman hankkeen toteutti Aalto-yliopiston tutkijatiimi, jota johtivat professori Pekka Mattila ja tutkijatohtori Juho-Petteri Huhtala.
