Varsinais-Suomen Yrittäjät kokosi vaalipaneeliin 16.3. Turun Hansakortteliin yhdeksän puolueen edustajat keskustelemaan yrittäjiä askarruttavista asioista. Puheenaiheiksi nousivat muun muassa verotus, osaavan työvoiman saatavuus ja tunnin juna.
Aiemmin julkaistun maakuntaennusteen mukaan yrittäjät toivovat ennen kaikkea vakaata toimintaympäristöä, jossa ennakoitava verotus on isossa roolissa. Verotuksen ennakoitavuus luo paremmat mahdollisuudet toiminnan suunnittelulle, investoinneille ja palkkaukselle. Työn ja yrittämisen veronkiristykset eivät saaneet paneelissa kannatusta.
Vihreiden Sofia Virta muistutti myös yrittäjien kantamasta riskistä.
– Yrittäjä ottaa yrittäjäksi ryhtyessään ihan erilaisen riskin kuin palkkatyössä, ja siitä pitää mielestäni voida palkita. Jokaisen pitää voida tavoitella unelmiaan.
Vasemmistoliiton Lotta Laaksonen nosti esiin mikro- ja yksinyrittäjien pärjäämisen.
– Se voi välillä olla rankkaa, eikä työn ja yrittämisen verotusta siksi pidä kiristää. Sen sijaan verotuksen sisällä voidaan liikkua. Myös korjaustoiminnan alv:n laskeminen edistäisi kierrättämistä ja pidentäisi tavaroiden käyttöikää.
Jotta veronkiristyksiltä säästyttäisiin, on velkaantuminen pysäytettävä.
– Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus, kiteytti Kokoomuksen Petteri Orpo. – Talouden kasvua tarvitaan, jotta voidaan huolehtia suomalaisista palveluista. Verotuksen kiristäminen on kasvulle täyttä myrkkyä.
Työvoiman saatavuus haaste
Yksi keskeisistä vaaliteemoista liittyy työvoiman saatavuuteen. Avoimia työpaikkoja on yli 100 000 ja samalla Suomessa on korkea työttömyys.
Panelistit suhtautuivat myönteisesti kannustinloukkujen purkamiseen. Perussuomalaisten Ville Tavio nosti esiin yhtenä keinona ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen.
– Ansiosidonnaisen porrastaminen ei saisi kuitenkaan olla säästökeino, vaan työnteon kannuste. Tiedämme jo nyt, että ansiosidonnaisen päättyessä tulee selvä piikki työllistymisessä, Kristillisdemokraattien Katriina Hiippavuori sanoi.
Työn vastaanottaminen tulisi myös verotuksellisesti olla aina kannattavaa.
– Ei ole ihmisten vika, jollei työn tekemisestä jää enemmän käteen, Kokoomuksen Petteri Orpo sanoo. – Työn vastaanottaminen tunnin, päivän, viikon tai kuukauden ajan pitäisi olla kannattavampaa, kuin sosiaaliturvan varassa oleminen.
Liike Nyt:in Jarkko Wallinkoski peräänkuulutti työikäisten ja -kykyisten laajempaa mukanaoloa työelämässä. Suomessa on tällä hetkellä jopa 300 000 työikäistä työmarkkinoiden ulkopuolella.
Pula osaavasta työvoimasta syö kasvua
Lähes 75 prosenttia yrityksistä kertoo pahasta osaavan työvoiman pulasta. Osaajapulan sanotaan jo jarruttavan yritysten kasvua ja investointeja sekä kilpailukykyä. Se myös hillitsee kansainvälistymistä.
– Koulutus on avainasemassa ja ammattikouluihin ja oppisopimuskoulutukseen tulee panostaa, Perussuomalaisten Ville Tavio sanoi.
Oppisopimuskoulutuksen tulee myös tapahtua joustavasti työpaikoilla, muistutti SDP:n Aki Lindén.
– Meillä on järkyttäviä umpiputkia koulutuksessa; jos lähihoitaja haluaa sairaanhoitajaksi, hän ei voi suoraan jatkaa vaan joutuu aloittamaan opinnot alusta.
RKP:n Sandra Bergqvist alleviivasi osaamisen vahvistamista kautta linjan. Ratkaisuksi hän tarjosi jatkuvan oppimisen mallia.
– Enää ei olla 40 vuotta samassa työpaikassa, vaan koko ajan pitäisi kouluttautua lisää. Yli miljoona suomalaista tarvitsisi lisäkoulutusta, jotta pärjäisi työmarkkinoilla.
Kansainväliseen rekrytointiin pitää myös panostaa ja työperäistä maahanmuuttoa helpottaa. Saatavuusharkintaa on selkeytettävä, Keskustan Mauri Kontu korosti. On myös hyvä muistaa, että Suomi kilpailee monen muun maan kanssa samoista osaajista.
– Osaajia pitää houkutella tänne. Meidän ei pitäisi puhua siitä, että tarvitsemme osaajia, vaan siitä, että haluamme tänne osaajia, Vihreiden Sofia Virta alleviivasi.
Osaavaa työvoimaa ei välttämättä tarvitse hakea kaukaa, Liike Nytin Jarkko Wallinkoski painotti. Ruotsissa koulutustaso vastaa Suomea ja rannikolla kielikin on yhteinen.
– Suomen selkeä valtti on turvallisuus.
Tunnin juna puhutti
Keskustelun siirtyessä tunnin junaan paneelin mielipiteissä syntyi hajontaa. Hintalappu hirvitti osaa ehdokkaista, etenkin kun samalla pitäisi saada aikaan säästöjä. Kristillisten Katriina Hiippavuori muistutti tiestön 1,5 miljardin euron korjausvelasta.
Jo tehdyt mittavat selvitystyöt puoltavat kuitenkin radan rakentamista.
– Tunnin juna on Varsinais-Suomen kannalta aivan keskeinen, Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi. – Ainakin Saloon voisi kakkosradan rakentaa.
Vasemmistoliiton Lotta Laaksonen nosti esiin luontoarvot. Radan varrelle rakennettavat kymmenet tunnelit ja sillat halkovat perinnemaisemia ja arvokkaita luontokohteita.
– Ympäristöasioilla radan rakentamista ei voi perustella.
Miten Suomessa sitten nostetaan rimaa? Ehdokkaat olivat yksimielisiä talouden tasapainottamisen tarpeesta. Parhaiten se tapahtuu, kun yrittäminen ja työn tekeminen on kannattavaa.
– Lisää yrittäjiä tarkoittaa lisää verotuloja, kiteytti Keskustan Mauri Kontu.
Varsinais-Suomen Yrittäjien vaalipaneeliin 16.3. osallistuivat Katriina Hiippavuori (KD), Ville Tavio (PS), Lotta Laaksonen (Vas.), Petteri Orpo (Kok.), Sandra Bergqvist (RKP), Mauri Kontu (Kesk.), Aki Lindén (SDP), Sofia Virta (Vihr.) sekä Jarkko Wallinkoski (Liik.).
