Varsinais-Suomessa rakennetaan mallia, jolla yrittäjyyskasvatus juurrutetaan läpileikkaavasti osaksi kuntien elinvoimatyötä.
Varsinais-Suomen Yrittäjien vetämä Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella – kehittämismalli kuntiin -hanke on käynnistynyt toukokuun alussa. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, jonka avulla yrittäjyyskasvatus viedään kunnissa strategioista käytännön toimintaan.
– Hankkeessa lähdetään rakentamaan työkalut ja tavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen yhteistyössä kuntien, oppilaitosten ja yrittäjien kanssa. Työssä hyödynnetään palvelumuotoilua, koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio Varsinais-Suomen Yrittäjien kertoo.
Varsinais-Suomessa on tehty pitkään töitä yrittäjyyskasvatuksen etujoukoissa. Yrittäjyyskasvatusosaamisen vahvistamiseksi on laadittu vuonna 2014 Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2020. Monissa kunnissa yrittäjyyskasvatus on osa elinvoimaohjelmaa.
Elinvoimaa kuntiin
Nyt käynnistyneessä hankkeessa ovat mukana Valtakunnallinen YES ry sekä pilottikuntina Parainen ja Naantali.
Naantalissa yrittäjyyskasvatus nähdään tärkeänä kunnan elinvoiman rakennuspalikkana.
– Yrittäjyys ja yritteliäisyys ovat elinvoimaisen kunnan tukipilareita. Naantalissakin yrittäjyyskasvatuksen eteen on tehty ja tehdään työtä, mutta pysyvä toimintamalli meiltä vielä puuttuu. Nyt olemme nostaneet yrittäjyyskasvatuksen osaksi huhtikuussa valmistuneen uuden elinvoimaohjelmamme toimenpiteitä ja tavoitteemme on, että hankkeen avulla saamme luotua Naantaliin pysyvän toimintamallin, joka näkyy varhaiskasvatuksesta alkaen aina lukioon saakka, Naantalin elinkeinopäällikkö Lassi Rosala kertoo.
Yrittäjyyskasvatus pyritään juurruttamaan osaksi pilottikuntien elinvoimatyötä kokeilujen avulla. Kuntiin laaditaan yrittäjyyskasvatuksen strategia eli selkeä suunnitelma siitä, miten tavoitteellinen, järjestelmällinen ja laaja-alainen yrittäjyyskasvatus toteutetaan kaikissa kunnan toiminnoissa, ei vain esimerkiksi oppilaitoksissa. Tavoitteena on, että pilottikunnissa rakennettuja malleja voidaan monistaa tulevaisuudessa muissa kunnissa.
Johanna Vainio kiittelee, että yrittäjyyskasvatusta toteutetaan varsinaissuomalaisissa oppilaitoksissa paljon, mutta se jää liian usein yksittäisen oppilaitoksen tai opettajan harteille.
– Toimenpiteistä puuttuu jatkumo, eikä se ole osa toimintakulttuuria. Tällöin tulokset jäävät laihoiksi ja tehdyn työn vaikuttavuus kunnan elinvoimaisuuden kehittämisen näkökulmasta on vähäistä. Tärkeää on arvioida, saavutetaanko tehdyllä työllä sellaisia tuloksia, joilla on arvoa myös kunnan elinvoiman näkökulmasta. Tähän hankkeemme tarjoaa nyt työkaluja, Johanna Vainio toteaa.
Mikä yrittäjyyskasvatus?
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on muun muassa lisätä oppilaiden yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja tunnistaa omaa osaamista.
– Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeää on tekemällä oppiminen, kokeileminen, projektioppiminen ja yhteistyö työelämän, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatus kannustaa yrittäjyyteen, mutta kaikista ei tietenkään tarvitse tulla yrittäjiä, Valtakunnallisen YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteellisella yrittäjyyskasvatuksella voidaan vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja luoda siten tarpeellista elinvoimaa.
– Hienoa, että Parainen ja Naantali lähtevät rohkeasti kanssamme rakentamaan tiiviimpää yrittäjyyskasvatuksen ja elinvoiman liittoa. Yhteiskunnan murroksen, työelämän muutoksen, teknologian kehittymisen ja digitaalisuuden myötä myös osaamistarpeet ovat muuttuneet. Yrittäjyyskasvatuksen tarve on ilmeinen ja se vain kasvaa, sillä monien haasteiden parissa kamppailevat kunnat tarvitsevat yritystoimintaa ja yrittäjiä, jotka luovat työtä ja työpaikkoja, Lehtonen toteaa.
Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella – kehittämismalli kuntiin –hanke on saanut Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahaa. Hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun.
