Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä 50,7 prosenttia kertoi kesäkuussa, että heillä on tällä hetkellä ongelmia saada työvoimaa. Vuosi sitten ongelmia oli 40,4 prosentilla yrityksistä ja kaksi vuotta sitten 26 prosentilla yrityksistä. Tilanne työvoiman saatavuuden suhteen on heikentynyt vauhdilla.
Tulokset selviävät kesäkuussa Turun kauppakamarin jäsenistölle toteutetusta kyselystä. Vastaava alueen kilpailutekijöitä selvittävä kysely on tehty viimeksi vuosina 2020 ja 2021.
– Työvoiman saatavuusongelma on alueella katastrofaalinen, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo arvioidessaan kyselyn tuloksia.
– Työvoimapula näkyy jo selvästi arjessa jonoina, sulkemisina, palvelun heikkoutena ja saatavuusongelmina. Työvoimapula ei enää ole joidenkin tiettyjen toimialojen ongelma, vaan koskettaa koko elinkeinoelämää – yrityksiä, järjestöjä ja julkista sektoria. Meillä jää asioita tekemättä, tuotantoa tuottamatta ja hyvinvointia saamatta, kun yritykset eivät löydä tekijöitä. Tähän ei todellakaan olisi nyt varaa, Leiwo jatkaa.
– Me teemme Turun Osuuskaupassa jatkuvasti osaltamme töitä paremman työelämän puolesta, mutta haasteita tulee ratkoa koko yhteiskunnan tasolla: palvelualojen ammatillinen koulutus, työn vastaanottamisen kannattavuus, työperäinen maahanmuutto, uudelleenkouluttautuminen, oppisopimusmahdollisuudet ja konkareiden arvostuksen nostaminen ovat osa ratkaisua, arvioi Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Heikkinen.
Osaavalle ja sitoutuneelle työvoimalle tarvetta
Vastaajat listasivat joukon ammattitaitoja ja osaamisaloja, joissa tekijöistä on pulaa. Aiempiin vuosiin verrattuna ammattien ja osaamisten kirjo on laajempi – lähes kaikilla aloilla on työntekijäpula. Lisäksi pulaa on sitoutuneista, edes vähäistä kokemusta omaavista työtekijöistä. Nuoria ja opiskelijoita löytyy jonkin verran, mutta pitkäaikaiseen, pysyvään työsuhteeseen on vaikea löytää tekijöitä.
Eräs vastaajista kertoo, että on hankala löytää ”työvoimaa, joka jatkaisi tuotantotyössä vielä 3–4 päivän jälkeenkin”, ja sellaista, ”joka haluaa tehdä töitä”. Useampi vastaaja kouluttaa itse uudet työntekijänsä, koska se on heille ainoa keino saada osaavaa työvoimaa. Eräs vastanneista toteaa, että ”aikuiskoulutettuja alanvaihtajia kyllä riittää, mutta osaaminen on koulutuksen jälkeen aika heikkoa, eivätkä edes alkeet ole hallussa”.
Vastaukset kysymykseen ”Onko yrityksellänne ongelmia saada työvoimaa tällä hetkellä?” vuosina 2020-2022:
Työntekijöiden osaaminen ja koulutustaso eivät enää vastaa yritysten tarpeisiin yhtä hyvin kuin kaksi vuotta sitten. Kun kaksi vuotta sitten lähes 59 prosentin mukaan osaaminen ja koulutustaso vastasivat hyvin yrityksen tarpeisiin, on osuus tänä vuonna enää 54,5 prosenttia. Samalla niiden osuus, joiden mukaan osaaminen ja koulutustaso vastaavat huonosti yrityksen tarpeisiin, on kasvanut 36,2 prosentista 40,3 prosenttiin.
Kohtaanto-ongelma, joka kasvaa koko ajan
– Uskoakseni tämän kyselyn tulos kielii kasvavasta työvoiman kohtaanto-ongelmasta, arvelee Kaisa Leiwo.
– Nopeina ratkaisuina esimerkiksi työn perässä muuttamisen tulisi olla helppoa ja kannattavaa. Tarvitsemme riittävästi nopeita työvoimakoulutuksia sekä muunto- ja täydennyskoulutusta kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Työperäinen maahanmuutto ei ole paljosta puheesta huolimatta juurikaan helpottunut.
Noin kolmasosan vastaajista (34,3 %) mukaan Varsinais-Suomen merkittävin työvoimahaaste on se, että alueella saatavissa oleva työvoima ei mahdollista yrityksen kasvua. Myös tämä osuus on kasvanut, vuonna 2020 se oli 23,7 prosenttia ja vuonna 2021 jo 30,2 prosenttia.
Toiseksi yleisin työvoimahaaste on se, että alueen oppilaitosten koulutustarjonta ei vastaa yritysten tarpeita. Tämän valitsi 15,7 prosenttia vastaajista. Osuus on samalla tasolla kuin vuonna 2020.
Turun kauppakamari on kysynyt jäseniltään Varsinais-Suomen kilpailukykytekijöistä kesäkuussa 2020, 2021 ja 2022. Vuonna 2022 kyselyyn vastasi 134 yritystä, vuonna 2021 146 yritystä ja vuonna 2020 155 yritystä. Eniten vastauksia on joka vuosi tullut teollisuus- ja palvelualan yrityksistä.
