Työterveyslaitos korostaa, että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on kriittistä kehittää työterveyshuoltoa tutkimukseen pohjautuen ja yhdessä työelämän kanssa. Kokonaisvaltaiseen työkyvyn tukemiseen tarvitaan sekä ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa että sairaanhoitoa. Vaikka työterveyshuollon kustannukset kohdistuvat pääosin työnantajille, kehittämistyö tapahtuu laajassa yhteiskunnallisessa verkostossa. Viimeisin avaus on uusi tutkimusverkosto.
– On selvää, että meidän on tehtävä läpi yhteiskunnan töitä, jotta terveydenhuolto olisi tasapuolista. Varmasti isona tekijänä taustalla on se, että resursointi julkisin verovaroin ylläpidettyyn perusterveydenhuoltoon on ollut jo pitkään alimitoitettua, kun taas työterveyshuoltojärjestelmämme toimii, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– On absurdia kuvitella, että usean miljardin ongelma ratkaistaisiin muutamalla sadalla miljoonalla, joka käytetään työterveyshuollon tarjoamaan sairaanhoitoon, Koivula jatkaa.
Työterveyslaitos muistuttaa, että työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat noin neljä prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja että työnantajat maksavat niistä noin 80 prosenttia. Sairaanhoidon osuus on tästä noin puolet (463 miljoonaa euroa vuonna 2020), eikä sen osuus ole viime vuosina kasvanut. Sairaanhoidon kustannuksista 87 prosenttia kohdistuu työnantajille.
– Kuten EK:n tuoreet tutkimustulokset kertovat, työnantajat näkevät tärkeänä, että heidän työntekijänsä saavat sujuvat sairaudenhoitopalvelut myös työterveyshuollon kautta, heidän työkykyään tuetaan tehokkaasti ja näin pystytään vähentämään sairauspoissaoloja ja pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa, Koivula sanoo.
Millaista työterveyshuoltoa tarvitaan työelämän muutoksessa?
Työelämän muutoksessa on tärkeää tukea työntekijöiden työkykyä kokonaisvaltaisesti.
– Meille ykköstavoite on, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä, jota ei voi sälyttää julkiselle terveyshuollolle, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
– Työkyvyn tukemiseen tarvitaan sekä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä että oikea-aikaisia sairaanhoidon palveluita, jotka tähtäävät työkyvyn palauttamiseen ilman turhia viiveitä.
Uusi tutkimusverkosto tuottaa tietoa työterveyshuollosta
Työterveyslaitos on mukana Kelan käynnistämässä tutkimusverkostossa, joka aloittaa tutkimuksen työterveyshuollon keskeisistä kysymyksistä. Mukana ovat myös Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja TYKS.
Lisäksi Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä käynnissä yli 20 työterveyshuoltoon kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämishanketta, joissa tutkitaan ja kehitetään työterveyshuoltoa myös yhteistyössä oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa.
– Työterveyshuoltoa tulee uudistaa yhdessä tutkitun tiedon pohjalta ja työelämän muutos huomioiden. Mukaan kehittämiseen tarvitaan myös työpaikkoja ja palveluntuottajia, jotta uudet toimintamallit vastaavat laajasti työpaikkojen tarpeisiin ja jotta ne saadaan nopeasti myös käytäntöön, Helaskoski sanoo.
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi Työterveyslaitos ylläpitää työterveyshuollon Laatuverkostoa, jossa kehitetään toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on saada mukaan kaikki palveluntuottajat.
Saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Työterveyslaitos pitää tärkeänä, että nyt vauhtiin päässeet hyvinvointialueet saavat toimintansa rakentamiseen työrauhan. Samalla kannattaa kehittää saumatonta yhteistyötä työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä esimerkiksi parantamalla tiedonkulkua sähköisillä lähetteillä.
Hyvällä yhteistyöllä varmistetaan resurssien viisas käyttö. Muitakin hyötyjä on: esimerkiksi TYÖOTE-toimintamallilla lyhennetään sairauspoissaoloja ja lisätään tuottavuutta.
– Lisäksi pidän tärkeänä, että jatkamme vahvalla kolmikantaisella otteella työterveyshuollon kehittämistä, Antti Koivula sanoo.
– Suomalaisilla työpaikoilla on tehty esimerkillistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun parissa korona-aikana. Tämä yhteistyö pelasti korona-ajan ja auttoi meitä pitämään talouden pyörät pyörimässä ja pitämään työpaikat pääsääntöisesti terveinä. Tämä oli hieno esimerkki siitä, miten hyvin järjestelmämme toimii. Meidän pitää kuitenkin varautua tuleviin kriiseihin ja haasteisiin kehittämällä työterveyshuoltoa jatkuvasti tutkitun tiedon pohjalta, Koivula jatkaa.
